One Night Kind

   


Nimi: One Night Kind Syntymäaika: 11.01.2011 - 16v (ikääntyy satunnaisesti)
Rotu: Trakehner Rekisterinumero: VH12-021-0095
Sukupuoli: Ori Kasvattaja: Théon Demor  
Säkäkorkeus, väri: 169cm, ruunikko Omistaja: Sorel (VRL-00884) / Amoral Stud  
Painotuslaji: Estepainotus (160cm) Saavutukset: ERJ-I

Kun minun vaan ei pitäisi katsella myyntipalstoja! Tänään ehkä vahingossa eksyin saksalaiselle myyntisivustolle selaamaan tarjontaa. Mitä vielä, tein kolmesta hevosesta tarjouksen iltapäivään mennessä! Mieheni oli ajatuksesta tavallisesti kauhuissaan, koska tämä tietäsi sitä, että me lähdemme muutaman päivän päästä Saksaan. Näin me todellakin teimme ja lähdimme saksalaiselle tallille tutustumaan näihin hevosiin. Olen ollut aikaisemminkin tekijöissä kyseisen tallin kanssa ja omistaja oli jo tutuksi tullut. Hän oli valmistellut hevoset valmiiksi ja pääsin koeratsastamaan jokaisen. Kun pääsin ensimmäisen hevosen selkään, paikalle saapui myös eläinlääkäri, joka tekisi huolellisen tarkastuksen jokaiselle hevoselle.

Aloitin rautiaalla nuorella herralla, jonka ratsuopetus oli loppusuoralla. Hevonen vaikutti todella herkältä, kuin istuisi ruutitynnyrin päällä, joka voisi räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Istuin syvälle satulaan, tein kevyitä pidätteitä ja pohkeita ei paljon tarvinnut puristaa. Ori kulki kauniisti ja myös takaosa toimi mainiosti. Nostin laukan ja lähdin lähestymään kentälle tehtyä trippeliä. Orilla oli pehmeä ja tasainen laukka, sitä oli helppo hallita. Pidätteet menivät puhtaasti läpi ja olisin varmaan voinut ratsastaa hevosta niin, että pitäisin ohjia vain etusormen ja peukalon välissä. Oli meno niin kevyttä, uskomatonta! Ori otti muutaman askeleen ennen estettä vahvemmin ja hypystä tuli vähän kaukaa ponnistettu, mutta silti puhdas suoritus. Malttia hevonen tarvitsee vielä lisää. Laukanvaihdot sujui hyvin ja puhtaasti. Tein loppuun muutamia väistöjä ja sulkuja, nekin meni todella näppärästi. Olin täysin myyty! Hevonen oli kuin täydellinen, mitä tähän muuta voisi sanoa? Tulin satulasta alas ja kentälle juoksi nuori tyttö ottamaan hevosen minulta. Omistaja toi seuraavaa hevosta jo luokseni, kun toinen vietiin jo pois. Eläinlääkäri lähti ratsastetun perään tekemään tarkastuksia ja mieheni seurasi heitä talliin.

Vuodet kuluivat mutta hevonen ei ainakaan huonommaksi muuttunut. Nico on täydellinen, siitä ei pääse mihinkään. En tule ikinä löytämään yhtä upeampaa hevosta, kun mitä Nico on. Hevosta pystyy hoitamaan missä tahansa ja milloin tahansa. Se ei nyrpistä turpaansa millekään. Nico nauttii huomiosta ja on todella mielissään kaikesta, rapsutuksista, harjauksesta ja etenkin herkuista! Taskussa olevat pienet herkut Nico haistaa jo kaukaa. Se kyllä osaa ne myös vaatia, jos muu ei auta, yrittää ori repiä taskua. Varusteiden kilinä saa hevosen menohalut heräämään. Nico on aina valmis töihin. Ori toimii välillä myös terapiahevosen tehtävissä. On päivä, kun mikään ei suju ja kaikki kiukuttaa. Laitan orille varusteet niskaan ja lähden maastoon, mieli paranee heti. Nicon kanssa ei tarvitse vääntää mistään, olla jatkuvasti varuillaan tai ajatella yhtään mitään, vain olla. Joskus menen istumaan Nicon karsinaan. Hevonen tuo pehmeään turpansa kämmentäni vasten ja jää siihen. Jos joku joskus kiukuttelee siitä, että puoliveriset ovat ihan tylsiä, koska ne ovat sellaisia herkkiksiä ja sekopäisiä, tuon tämän henkilön tutustumaan Nicoon. Ei tarvitse sen jälkeen puhua maailmalla tuollaista soopaa.

Ratsuna Nico on todella miellyttävä ja tasainen. Avut menevät helposti läpi ja kädelle hevonen on kevyt. Alkuun on hyvä tehdä huolellinen lämmittely, jotta liikkeistä saadaan sulavat ja näyttävät sekä takaosa saadaan paremmin toimimaan. Joskus Nico on takaa todella jäykkä ja askellus ei näytä hyvältä. Myös takaosa täytyy saada tekemään töitä. Kun hevonen on huolellisesti verkattu ja avut käyty läpi, voi hevosella alkaa hyppäämään. Kapasiteettia ja potentiaalia Nicosta löytyy vaikka kuinka paljon, mutta jos ratsastaja ei mätsää hevosen kanssa, tulos on katastrofi. Nicolla saa ratsastaa vain kokeneet, herkkiin hevosiin tottuneet henkilöt. Jos ohjista nyppii jatkuvasti saatika kisoo, hevonen hermotuu eikä mistään tule mitään. Radalla on annettava Nicon mennä vauhdilla mutta juuri ennen estettä hakea sitä malttia ja rauhoittumista. Jos oria toppuuttaa liikaa, saa allensa vain tulisen ruutitynnyrin joka lopulta voi juuri ennen estettä ottaa muutaman liian nopean askeleen ja ponnistus jää todella kauaksi tai aivan liian lähelle. Ratsastajan tulee olla määrätietoinen, maltillinen ja tarkka. Selvät pidätteet ennen estettä ja selkeä laukanvaihto pyyntö oikeassa kohtaa.

Kentällä on mukava ratsastaa myös koululiikkeitä, koska myös niitä Nico osaa. Se tuo mukavaa vaihtelua ja rasittaa eri lihaksia kuin esteratsastuksessa. Nico on varmajalkainen ja maastoon voi lähteä huoletta, vaikka ilman satulaa. Hevonen ei lähde riistämään, vaikka pelloilla antaisi orin laukata niin lujaa, kun vain jaloistaan pääsee. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että kuolaimeen on purtu kiinni, näpäkkä ja nopea sahausliike lopettaa hölmöilyn oitis.

Vaikka Nico hipoo luonteeltaan, olemukseltaan ja ratsastettavuudeltaan lähes täydellisyyttä, on muistettava, että hevonen on kuitenkin ori. Myös Nicolta löytyy orimaisia piirteitä, tosin ne tulevat esiin yleensä vasta, kun Nico pääsee tamman kanssa nuuskuttelu etäisyydelle. Muista oreista Nico ei välitä, ellei nyt aivan nenän eteen tule seisomaan.


           

Tiedot sukulaisista

i. Stricken GER evm
  trak, mrn, 166cm
  estepainotus
ii. Stromaticovach evm
  trak, mrn, 163cm
iii. Mathew Rex evm
iie. Calypso evm
ie. Laurenziell evm
  trak, prn, 166cm
iei. Do It Right evm
iee. Zianella evm
e. Bye Bye Dear evm
  trak, prn, 160cm
  estepainotus
ei. Da Vinci Problem evm
  trak, prn, 163cm
eii. Vinacorn evm
eie. Bad Mistakes evm
ee. The Goodbye Feeling evm
  trak, m, 156cm
eei. Another Day evm
eee. Last Kiss evm


i. Stricken GER: Mustanruunikko saksalainen kilpaori, joka on ollut suuri vaikuttaja muutamia vuosia sitten. Orilla kilpailtiin 160cm rataesteitä kiertäen pitkin maailmaa maineikkaissa kilpailuissa. Ainakaan tämän hevosen nimi, oli monen tamman omistajan kielellä. Jalostuksessa oli pieni rajoitustekijä, sillä Stricken GER ei ollut käytettävissä kuin puhtaille trakehnereille. Lisäksi tamman omistajille aiheutti harmaita hiuksia, että ori astui kotitallillaan vain luomuna. Muutama sata jälkeläistä taitaa olla lähellä tämän hetkistä tilannetta. Nykyään Stricken GER viettää eläkepäiviä omistajansa kotitilalla. Stricken GER on kantakirjattu II-palkinnolle ja näyttelyissä saavuttanut erilaisia meriittejä.

ii. Stromaticovach: Alkujaan Saksassa syntynyt, myöhemmin Venäjälle päätynyt estetaituri on ollut monipuolinen kilpahevonen. Omistajaa se on vaihtanut niin monta kertaa, etten tarkkaan osaa sanoa, kuinka moni eri henkilö on omistajapapereissa lukenut. Stromaticovach ei ollut helppo hevonen. Kovapäinen ja ehkä jopa ilkeän luonteen omaava hevonen ei ollut tallityttöjen suosikki hoidettava. Tämän hankalan luonteen antoi anteeksi orin ratsastettavuus. Se oli herkkä, taitava ja todella vauhdikas. Vaikka hevonen oli hyvän kokoinen, 163cm, oli orilla pieni laukka. Jalostusorina Stromaticovach oli mielipiteitä jakava luonteensa ansiosta. Tutuin perustelu tamman omistajalta oli se, että itse tamma oli todella säyseä ja he toivoivat tämän orin tuovan varsalle tietynlaista kipinää luonteeseen ja suorituksiin esteradoilla. Kyllähän Stromaticovach sitä kipinää juurikin periytti. Orilla on parikymmentä jälkeläistä.

iii. Mathew Rex: Ranskalaisella pientallilla elämänsä elänyt musta ori on luonteeltaan hempeä ja rauhallinen, ehkä jopa ruunamainen. Ori on elänyt koko elämänsä yhden omistajan käsissä. Mathew Rex oli omistajansa ensimmäinen kilparatsu, joten ratsukko opetteli asioita yhdessä. Mathew Rex kilpaili pienissä kilpailuissa, 130cm rataesteitä. Muutaman kerran ratsukko kävi myös ulkomailla, mutta suurempaa menestystä ei tullut. Mathew Rex astui viisi tammaa, joista vain kaksi tuli kantavaksi. Mathew Rex menehtyi 22-vuotiaana karsinaansa suolikierteen takia.

iie. Calypso: Erittäin vauhdikas ja menevä ruunikko tamma, jonka kyytiin ei ihan kuka tahansa uskaltautunut. Calypso oli taitava ja kokenut esteratsu mutta radalla vauhti oli hurjaa. Tammalla oli suuri laukka, hyvä hyppytekniikka sekä hyvä tarkkuus ponnistuksessa. Kaikki eivät osanneet hevosta ratsastaa oikein. Calypson luonne oli erittäin miellyttävä, rauhallinen ja symppis. Calypso varsoi neljä kaunista varsaa, joista jokainen on pärjännyt mainiosti estekilpailuissa! Calypso asui ja kilpaili Saksassa.

ie. Laurenziell: On kiertänyt Euroopassa 140cm rataesteitä kilpaillen. Tamma on luonteeltaan hieman äkkipikainen ja vaativa, mutta omistajansa luottoratsu. Laurenziell on edustanut myös Ranskaa kansainvälisissä kilpailuissa. Tämän hevosen ura ja menestys oli todella huikeaa, mutta suureksi ikäväksi, tamma menehtyi ensimmäisen varsansa varsomiseen. Suurella tallilla oli onneksi tarjota varaemä varsalle, jonka tila oli kokoajan vakaa. Laurenziell menehtyi jälkikomplikaatioihin ja omistajan elämä kuin romahti. Hän kuitenkin piti varsasta äärimmäisen hyvää huolta ja kasvatti siitä kuuliaisen hevosenalun.

iei. Do It Right: Punaruunikko, 170cm korkea komistus toimii omistajansa harrasteratsuna ja samalla tekee välillä tuntihevosen tehtäviä. Do It Right on tuonut tallille hilpeyttä, koska välillä selässä on todella nuoria tyttöjä, jotka näyttävät kirpuilta suuren hevosen ratsailla! Ori on herkkä, tasainen ja tavallaan helppo ratsastaa. Orilla on kilpailtu 120cm rataesteitä, koulua helppo B- tasolla ja kenttässä tutustumisluokassa. Do It Right on ollut todella monipuolinen ratsu. Luonteeltaan ori on rauhallinen ja kiltti, mutta liian lähellä tammoja myös ne orimaiset piirteet tulevat esille. Hevosen omistaja sai tallilta erikoisluvan tuoda ori talliin.

iee. Zianella: Pienen ratsutallin vakiasukas, väriltään ruunikko ja kooltaan 163cm. Luonteeltaan Zianella oli todella kiltti ja varma ratsu. Tamman omisti nuori tyttö, joka kävi välillä kentällä ratsastelemassa milloin mitäkin mutta pääasiassa Zianella toimi maastohevosena. Tamma oli kyllä hyvästä suvusta, mutta nuorena telottuaan jalkansa laitumella, kilparatsun urasta haaveilun sai lopettaa. Zianella myytiin pullaratsuksi. Vanhemmalla iällä tamma varsoi kaksi tervettä ja näyttävää varsaa.

-------------------------------------

e. Bye Bye Dear: On saksalaisen kilpatallin omistama taituri, joka omaa kipakan ja neitimäisen luonteen. Jos jokin ei hevosta miellytä, se ilmaisee asian hyvinkin selvästi. Hevosen omistaa menestynyt saksalainen esteratsastaja, joka on kilpaillut ja valmentautunut pitkin maailmaa. Bye Bye Dear on hänen yksi suosikkihevosista ja se on kilparadoilla näkynytkin. Tamman tulosarkistosta löytyy monia sijoituksia ja voittoja eri maista, myös kansainvälisistä kilpailuista. Hevosella on hyvät liikkeet, vahva luotto ratsastajaansa sekä mainio hyppytekniikka. Tällä tammalla ei ratsasta, kun hevosen omistaja itse. Bye Bye Dear on siirtynyt hiljalleen eläkkeelle ja tamma on varsonut nyt kaksi varsaa. Luultavasti varsoja on tulossa vielä hyvä määrä lisää. Bye Bye Dear on siirynyt omistajansa tyttären nimiin, luultavasti tamma muuttaa tyttären pientallille varsatehtäviin ajanmyötä.

ei. Da Vinci Problem: Punaruunikko nuori kilparatsu menehtyi onnettomuudessa vasta ollessaan 6-vuotias. Rekka osui jäisellä tiellä traileriin, minkä sisällä oli kaksi hevosta. Hevoset menehtyivät onnettomuuspaikalle välittömästi. Tästä uutisoitiin maanlaajuisesti ja tapaus järisytti hevosihmisiä. Orilla oltiin kilpailtu 150cm rataesteitä ja hevonen oli todella kapasiteettinen ja taitava hevonen. Onnekseen, ori kerkesi astua yhden tamman. Luonteeltaan Da Vinci Problem oli tulinen ja todella orimainen.

eii. Vinacorn: Ruotsiin jalostustehtäviin muuttanut ruunikko ori on alkujaan tanskalainen. Hevosella on kilpailtu alue- ja seurakilpailuissa 130cm rataesteitä. Vinacorn on ollut monilla eri henkilöillä ja talleilla vuokrattavana, koska omistajansa jaksamus ja kiinnostus hevosiin oli täysin nolla. Lopulta onneksi hevonen myytiin, kun ori kantakirjattiin II-palkinnolle. Orin omistaja tienasi hyvän rahasumman. Ruotsissa Vinacorn on ollut yllättävän haluttu ja toivottu lisä jalostusohjelmaan. Vinacorn on luonteeltaan herrasmies, tasainen ja rento pakkaus.

eie. Bad Mistakes: Upean punaruunikon värityksen omaava äkkipikainen ja luupää tamma on elänyt lähes koko elämänsä saksalaisella trakehnersiittolassa jalostustamman tehtävissä. Nuorempana hevosella kilpailtiin joitakin 120cm rataesteitä mutta aika nopeasti tamma siirtyi muihin tehtäviin. Kantakirjasta napsahti yllättäen I-palkinto. Ei siinä, onhan tällä hevosella näyttävä rakenne ja upeat liikkeet, puhumattakaan hevosen ratsastettavuudesta. Luonne ei ole kaikkien mieleen, enkä yhtään ihmettele miksi. Bad Mistakes säpsyy ja keksii kaikkea, jotta saisi aiheuttaa hämmennystä. Laitumelle mennään välillä sellaisella ryminällä, että taluttaja saa tosissaan pitää tammasta kiinni. Melkein jopa orimaisia piirteitä havaittavissa. Bad Mistakes on varsonut yli 7 varsaa, joista jokainen on perinyt äitinsä näyttävää ja sopusuhtaista rakennetta, tulisuutta luonteeseen ja upeaa punaista väriä karvapeitteeseen.

ee. The Goodbye Feeling: Omistajansa silmäterä, monipuolinen käyttöratsu ja luonteeltaan erittäin miellyttävä. The Goodbye Feeling ei ole varsinaisesti mikään kilpatykki mutta tammalla on kilpailtu alue- ja seurakilpailuissa 120cm luokissa. Omistajansa ratsastaa hevosta kuin olisi osallistumassa kilpailuihin, todella tavoitteellista toimintaa mutta kuitenkaan, omistajalla ei ole innostusta kilpailemiseen. Painostuksesta hän on suostunut osallistumaan muutamiin ja monet ovat ihmetelleet, miksi. Hevonen on todella kyvykäs, hyvä ratsastettava ja omaa hyvän hyppytekniikan. Omistajalla riittää taitoa vaikka mihin, mutta silti asia on näin. The Goodbye Feeling on varsonut kolme varsaa ja nauttii nykyään eläkepäivistä pienellä maalaistallilla. Omistaja ei ole vaihtunut, mutta ratsastettava hevonen on vaihtunut kyllä nuorempaan.

eei. Another Day: Erittäin rauhallinen ja maineikas ori, joka vaikuttaa tällä hetkellä Italiassa viimeisiä hetkiä jalostushevosen tehtävissä. Another Day on kilpaillut 160cm rataesteillä kansainvälisissä kilpailuissa asti ja saanut paljon mainintaa ja menestystä eri maista. Ori kantakirjattiin I-palkinnolle vanhemmalla iällä. Tämä on aiheuttanut paljon kysyntää tammojen omistajille, mutta ori astuu silti vain luomuna kotonaan ja kesäisin suurella siittolalla. Tämä on karsinut tammojen omistajia jonkin verran. Luonteeltaan todella kuuliainen, rauhallinen ja herrasmies. Näyttävä punaruunikko väritys tähdellä ja piirrolla on sulattanut monen sydämet.

eee. Last Kiss: Ruunikko, 166cm korkea rauhallinen neiti on ratsastuskoulun luottoratsuja. Tältä hevoselta onnistuu melkein mikä tahansa! Virallisissa kilpailuissa Last Kiss ei ole päässyt osallistumaan, vaikka ainakin esteillä ja koulussa taitoja riittäisi. Last Kiss toimii myös valjakkohevosena moitteettomasti! Tämä hevonen ei pelkää mitään, maastoon voi huoletta lähteä vaikka ilman satulaa. Maastoesteradoilla se ei kuumene tai hötkyile. Paras mahdollinen opetushevonen nuorille ratsastajan aluille! Last Kiss myytiin 14-vuotiaana nuorelle tytölle hänen omaan pihaan muutaman ponin kaveriksi. Last Kiss varsoi kaksi varsaa. Tamma lopetettiin 25-vuotiaana vanhuuden vaivojen takia.



Jälkeläiset

♦ trak-t. Cynthia Lilic CTN s. 27.02.2012 emä. My Arweyna om. mori-mori EV-II
♦ trak-o. Even Justice s. 22.10.2012 emä. Scherubi om. Aka
♦ trak-t. Coraline CTN s. 05.04.2013 emä. Chablish om. Joe
♦ trak-t. Mervia Egal s. 22.01.2016 emä. My Arweyna om. Catia


Kilpailusuoritukset

» Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 1986.23
» Nopeus ja kestävyys: 0.00
» Kuuliaisuus ja luonne: 2377.76
» Tahti ja irtonaisuus: 0.00
» Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

Esteratsastuksessa 4363.99 op ( vt. 8 / 10 )
★ Kilpaillut sijoituksia & porrastettuja kilpailuita.
★ Sijoituksia 56 - voittoja 10.

★ ERJ-laatuarvostelu 2/2017 - ERJ-I -- 9+40+20+20+15=104p.



pvm paikka jaos luokka sijoitus
01.04.2012 Wincare ERJ 160cm 4/30
03.04.2012 Heijastus ERJ 160cm 3/40
04.04.2012 Heijastus ERJ 160cm 5/40
05.04.2012 Heijastus ERJ 160cm 5/40
06.04.2012 Rivakka ERJ 160cm 2/38
08.04.2012 Rivakka ERJ 160cm 2/38
10.04.2012 Rivakka ERJ 160cm 2/38
12.04.2012 Satulinna ERJ 160cm 5/40
12.04.2012 Pöllömetsä ERJ 160cm 1/59
13.04.2012 Satulinna ERJ 160cm 2/40
13.04.2012 Satulinna ERJ 160cm 6/40
16.04.2012 Satulinna ERJ 160cm 6/40
16.04.2012 Wincare ERJ 160cm 3/30
16.04.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 6/60
17.04.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 3/60
17.04.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 3/60
18.04.2012 Callanley ERJ 160cm 4/30
19.04.2012 Satulinna ERJ 160cm 5/40
20.04.2012 Satulinna ERJ 160cm 6/40
21.04.2012 Satulinna ERJ 160cm 6/40
24.04.2012 Ashcroft Warmbloods ERJ 160cm 2/21
26.04.2012 Sort Of ERJ 160cm 4/40
26.04.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 4/30
05.05.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 3/30
05.05.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 1/30
11.05.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 5/30
30.05.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 3/30
10.07.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 5/30
11.07.2012 Satulinna ERJ 160cm 1/30
14.07.2012 Satulinna ERJ 160cm 4/30
15.07.2012 Satulinna ERJ 160cm 3/30
15.07.2012 Satulinna ERJ 160cm 2/30
15.07.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 4/30
20.07.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 5/60
21.07.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 5/60
22.07.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 1/60
23.07.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 1/60
24.07.2012 Praya Sporthorses ERJ 160cm 2/60
24.07.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 5/30
24.07.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 1/30
25.07.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 4/30
27.07.2012 Praya Sporthorses ERJ 160cm 2/60
03.08.2012 Wiesehain ERJ 160cm 2/30
05.08.2012 Wiesehain ERJ 160cm 5/30
05.08.2012 Bairdon ERJ 160cm 1/60
06.08.2012 Wiesehain ERJ 160cm 4/30
06.08.2012 Takkura ERJ 160cm 3/40
08.08.2012 Solo ERJ 160cm 5/40
10.08.2012 Solo ERJ 160cm 1/40
14.08.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 4/30
05.10.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 3/30
09.10.2012 Mel Sereni ERJ 160cm 1/30
10.10.2012 Mel Sereni ERJ 160cm 1/30
10.10.2012 Nonshein ERJ 160cm 3/40
11.10.2012 Nonshein ERJ 160cm 4/40
12.10.2012 Nonshein ERJ 160cm 4/40



Valmennukset

► 13.07.2016: Eläinlääkärin tarkastus
Tallin kaikille hevosille tehtäisiin muutaman päivän aikana perus lääkärintarkastukset. Nico sai kunnian olla heti ensimmäisten joukossa. Lääkäri tutki hevosen läpikotaisin ja tarkasti. Mukana oli hevoshieroja, joka paineli ja tutki oliko hevosella kipupaikkoja tai lihakset jumissa. Vanhemmilla hevosilla nämä ovat yleisiä vaivoja. Nico aristi hieman vasemmalta puolelta lautasen kohdalta ja sovimme muutamista hierontakerroista kesän aikana. Ikäisekseen Nico on ollut todella terve ja moitteeton. Joskus tarhassa hieman kolauttanut etuvuohisensa ruvelle mutta muuten ei ole ollut mitään vaivoja. Nico oli tutkimisen ajan hieman hermostunut, eikä selvästi nauttinut tilanteesta.


► 10.07.2016: Laatuarvosteluun ilmoittautuminen
Niin se aika vain kuluu huomaamatta, muistan selvästi kun Nico oli vielä varsa ja koulutusta aloittelimme. Nico ei ollut helpoin tapaus ja joitakin asioita sai vääntää niin rautalangasta, että meinasi omat hiukset jo irrota päästä. Kaikesta huolimatta Nicosta kasvoi nöyrä, kuuliainen ja loistava kilparatsu, jonka kanssa olen saanut kokea kaikenlaista. Nyt oli se päivä, jolloin Nico ilmoitettiin esteratsastusjaoksen laatuarvosteluun. Hevosen tavoitteena oli päästä joskus laatuarvosteluun ja nyt se etappi on tässä. Jännitystä riittää, toivottavasti Nico osaa käyttäytyä tilaisuudessa eikä ala pööpöilemään.


► 10.05.2014: Estevalmennus
Olin osallistunut viereisen tallin estevalmennukseen Nicon kanssa. Valmentajana toimi yksi arvostetuimmista esteratsastajista Saksassa, joten innostus päivästä oli suuri! Ratsastin Nicolla naapuriin ja kentällä näkyi muutama ratsukko jo valmiina. Nico hörähteli innoissaan, koska kentällä seisoi kaksi kaunista tammaa. Vaihdoin muutaman sanasen tallin omistajan kanssa porteilla. Tervehdin vielä valmentajaa ja aloitimme alku veryttelyt. Neljä ratsukkoa ravaili kaviouralla pitkillä välimatkoilla. Keskelle kenttää oli rakennettu kuuden esteen rata, joka oli tarkoitus ensin suorittaa omalla tavallaan, jonka jälkeen valmentaja antaisi meille kommentit suorituksesta. Nico uhkui virtaa ja jouduin hevosta pidättelemään tavallista enemmän. Ensimmäinen ratsukko lähti suorittamaan rataa, joka sujui ihan hyvin. Hieman vauhtia olisi saanut olla lisää ja valmentaja siitä heille huomauttikin. Oli meidän vuoro ja Nico nosti pienellä pukilla komistettuna laukan. Vauhtia riitti ja pidätteitä joutui tekemään jatkuvasti. Pystyesteellä orin takakavio kopautti puomia, joka ei onneksi tippunut. Valmentaja oli tyytyväinen suoritukseemme, mutta kehoitti keskittymään hevosen pitkään askellukseen. Enemmän pidätteitä olisi tarvittu pitämään askeleet sopivina, jolloin ponnistus tulisi hieman kauempaa. Minun pitäisi olla astetta aikaisemmin jo selvillä seuraavasta esteestä. Tuolla nopeudella millä Nico radan suoritti, saisi kilpailuissa hyvät aikapisteet. Pientä hiomista tämä timantti kuulemma kaipaisi. Rata suoritettiin vielä muutaman kerran ja se sujui ongelmitta. Lopuksi teimme nosto harjoituksia ja tempo harjoitteluja. Kiitin lopuksi valmentajaa ja lähdin ratsastamaan kotia kohti. Kokemuksena tämä oli todella hieno ja toivon että saisimme useammin tuon valmentajan vierailemaan lähitalleilla.


► 11.02.2014: Estevalmennus, valmentajana *lumienkuli*
Tänään ohjelmassani oli estevalmennuksen pitäminen Sorelille, sekä hänen erittäin hyvän kapasiteetin omaavalle ratsulleen Nicolle 160cm korkeilla esteillä. Olin jo hyvissä ajoin saapunut maneesiin kokoamaan esteitä, jotta olisin valmis kun ratsukko saapuisi paikalle. Kerkesinkin juuri saamaan viimeisen esteen kokoon kun ratsukko saapui maneesiin ja pyysin heitä aloittamaan alkulämmittelyt heti paikalle saavuttuaan. Jo alkulämmittelyiden aikana kävi ilmi, että tämä ratsukko osaa asiansa ja heidän yhteistyötään oli miellyttävä katsoa, mutta vielä miellyttävämpää oli katsella Nicon lennokkaita, mutta samalla tarkkoja askeleita. Kun alkulämmittelyt oli suoritettu kunnialla loppuun, tuli aika siirtyä esteille. Ensimäiselle esteelle siirtyessä ratsukko lähestyi estettä vähän turhan pitkillä askelilla ja näin ollen myös liian kovaa vauhtia, joten ensimäisestä esteestä pääsi ylimäinen puomi tipahtamaan maahan. Kehoitin Sorelia antamaan ratsulleen pidätteitä jos askeleet uhkaisivat mennä liian pitkiksi ja näin tehtyään Sorel sai vauhdin hidastumaan hieman, mutta silti tarpeeksi. Loppurata sujuikin ilman yhtään tiputusta tai muutakaan virhettä ja aikaa jäi vielä hienosti radan toiseenkin kertaan hyppäämiseen. Toisella kerralla Sorel muisti koko radan ajan antaa ratsulleen tarpeeksi pidätteitä, joten vauhti ei päässyt kertaakaan nousemaan liikaa. Kehuinkin ratsukon toimintaa tuon toisen hyppyradan jälkeen ja kehoitin Sorelia kehumaan ratsuaan. Valmennus alkoi pikku hiljaa olla lopuillaan joten pyysin ratsukkoa aloittamaan loppuverryttelyt ja annoin heidän suorittaa ne itsenäisesti. Toivotin ratsukolle hyvää jatkoa urallaan ja lähdin jatkamaan matkaani.


► 30.10.2013: Viimeinen kilpailupäivä
Hevosauton nokka lähti varhain aamulla liikkeelle kohti Silverlodea. Tarkoitus oli osallistua 160cm esteluokkaan Nicon kanssa, joka tulee jäämään orin viimeiseksi suoritukseksi. Ilma oli jo selkeästi viilentynyt ja hengitys höyrysi. Perille ajaminen ei onneksi kestänyt kun vain muutaman tunnin. Hevosautossa oli mukana viisi kilpailevaa hevosta. Nico oli osallistujista viimeinen, joten tallityttö Rea sai verkata orin rauhassa ja huolellisesti. Nico oli vaikuttanut vetreältä, skarpilta ja avuille herkistynyt mainiosti. Oli meidän vuoro ja rata ei todellakaan ollut helppo! Kolmoissarjalle menossa ei virheisiin ollut varaa, jotta sopiva etäisyys esteeseen säilyisi. Sain jotenkin tsempattua itseni ja rauhotuin juuri, kun meidät kutsuttiin sisälle kentälle. Katselin rauhallisesti edellisen ratsukon radan ja sitten oli hetkemme. Nico todellakin tuntui kuuntelevan ja keskittyvän, nyt oli aika mennä. Esteet toisensa jälkeen ylitimme ja vasta hetken kuluttua maaliin pääsyn jälkeen tajusin, että teimme puhtaan radan! Meidän jälkeen oli vain kaksi ratsukkoa ja olimme nyt ykkösenä! Sydän alkoi takoa ja jännitys oli huipussaan. Rea oli ottanut Nicon minulta ja mennyt jäähdyttelemään sitä sillä aikaa, kun minä katselin muutaman muun tallilaisen kanssa viimeisten ratsukoiden suoritukset. Uskomatonta mutta totta, me voitimme! En olisi voinut toivoa Nicolle parempaa tapaa päästä kilpailuista eläkkeelle kuin voittaa luokkansa! Olin niin iloinen ja onnellinen, halasin hevosta ja lopulta sain kiivettyä uudestaan satulaan vastaanottamaan kentältä palkintoni. Ikimuistoinen päivä kertakaikkiaan!


► 28.01.2013: Ensimmäinen varsa!
Nico on pärjännyt niin upeasti kilpailu-urallaan, joten oli jo aikakin siirtää ori hauskempiin puuhiin. Jalostusorin virka jäisi varmasti vielä kevyeksi, koska mainittavia meriittejä ei ole hankittuna. Näyttönä toimii vain kilpailutulokset. Nico astui tallin voikon tamman, Grednan. Toiveena oli voikko varsa, mutta toive ei kuitenkaan toteutunut. Se ei meitä enään haitannut, kun aamuyöstä autoimme ihanan ruunikon tammavarsan maailmaan! Varsa jäisi kotiin kasvamaan ja kilpailemaan. Tämä varsa on minulle erityinen, koska sen vanhempina toimii minun omat kasvattini. Nico pääsi kurkistamaan varsaansa muutaman päivän kuluttua ulkona, eikä kumpikaan ollut tilanteesta hämillään. Rohkea tammavarsa lähestyi oria ja niin ne nuuskuttelivat hetken, kunnes varsa kääntyi ja lähti takaisin emänsä luokse, joka seisoi tallin pihassa hoitopuomilla.


► 19.09.2012: Estevalmennus
Kuka kumma eilen iltatallia tehdessä huomautti minulle, että hevosella on todennäköisesti paineita, koska karinassa Nico pyöri ja kolisteli koko illan. Eipä siltä tunnu ei! Istuin laiskasti löntystelevän orin selässä, jota valmentaja seurasi kuin haukka. Kyseessä oli muutenkin astetta vaativampi valmentaja, joka ei hyvällä oria katsonut. Sain tosissani työskennellä, että sain hevosen edes jotenkin piristymään. Kulmat mentiin mielellään suorana, eikä avutkaan mennyt toivotusti läpi. Valmentaja käskytti minua kuin orjaa ja yritin parhaani saada Nicon takaisin elävien kirjoihin. Vartin työstämisen jälkeen ori antautui ja alkoi kuuntelemaan. Ensimmäinen harjoituseste oli 120cm pysty, jonka piti olla Nicolle kuin lastenleikkiä. Eipä ollut ei. Esteille mentiin semmoisella vauhdilla että ponnistusväli jäi onnettomaksi. Ori pureskeli kuolainta ja kaviot halkoivat vauhdikkaasti ilmaa. Valmentajan kehotuksesta jäin pääty-ympyrälle rauhoittamaan Nicoa, kunnes kohti uusia yrityksiä. Seuraavat kerrat sujuivat huomattavasti paremmin, vaikkakin vauhtia meinasi aina olla liikaa. Sarjalla sain kovaa kritiikkiä itselleni esteiden seuraamisesta. Esteen yllä pitäisi jo olla keskittymässä seuraavaan esteeseen jne. Niin yleensä teenkin, mutta valmentajan mielestä olen haahuilija. Joopa joo... Nico suoritti sarjat nätisti, kuin kilpailuissakin. On se kumma että kotikentällä ori keksii kaikenlaisia kepposia ja niskuroi, mutta kilpailuissa ei mitään ongelmia. Aivan kuin hevonen tekisi sen minulle jo kiusallaan! Pyysin lopuksi valmentajaltani luvan lähteä maastoon tekemään loppuverryttelyt, sillä tämän valmentajan kanssa minulla ei todellakaan ajatusmaailma kohtaa. Olin hieman kiukkuinen, mutta se unohtui pian, kun pääsin Nicon kanssa rentoutumaan maastoon ja seurailemaan maisemia.


► 04.07.2013: Estevalmennus
Nico saapui valmennukseen intoa puhkuen, sillä se varmaan aavisti kentälle pystytetyistä esteistä, että se pääsisi pian hyppäämään! Alkukäynneissä ori olisi kovasti tahtonut nostaa ravin, jolloin ratsastajan täytyi lähes jatkuvasti pidätellä sitä. Lämmittely tehtiin maapuomien avulla. Nico meni maapuomit hienosti yli komeasti liikehtien. Hevonen tuntui ihme kyllä, raskaalta kädelle. Yleensä Nico on kevyt kuin höyhen, mutta tänään intoa oli ehkä liiankin piukeassa ja hevosen malttamattomuus oli hävinnyt. Puomien jälkeen oli aika aloittaa varsinainen hyppääminen, kun lopulta olin saanut ratsuni kuunteluasteelle. Nico spurttasi esteille vauhtia täynnä, jolloin liikaa vauhtia täytyi kontrolloida pidätteillä. Liiat pidätteet ja nyppiminen ohjista hermostuttaisi hevosta liikaa, joten oli oltava maltillinen ja käyttää myös istuntaa apuna. Isommat esteet ylittyivät hyvin, eikä virhepisteitäkään tullut kuin muutama hassu. Nico hyppäsi juuri oikeaan aikaan, lukuunottamatta paria hyppyä hieman liian kaukaa esteeltä. Muutama kieltäytyminen tuli liian epäselvän ratsastustien takia. Käännökset jätin liian tiukaksi ja esteelle lähestyminen jäi todella lyhyeksi, hevonen joutui hyppäämään vähän vinossa. Omat keskittymisvaikeudet näkyi heti hevosessa. Näin sen viimeistään muistaa, kuinka hevonen toimii. Muuten kyllä Nico suoriutui esteistä erinomaisin arvosanoin! Loppukäynneissä tämä herra puuskutti ja roikotti päätään rennosti alhaalla. Huomasi, että se oli antanut itsestään "kaiken energian" valmennuksen aikana! Nicon ja ratsastajan yhteistyökin toimi hienosti koko valmennuksen ajan! Ori on todella hieno ratsu!


► 04.06.2013: Estevalmennus
Alussa harjoittelimme niinkin perus asiaa kuin pysähdys. Tarkoituksena oli herätellä hevonen avuille ja kuuntelemaan paremmin ratsastajaansa. Taivutukset ulos ja sisälle sujui näppärästi ja pohkeet menivät nätisti läpi. Nico pysyi kärsivällisenä ja keskittyminen parantui jatkuvasti. Se kevyt uninen Nico todella tuntui heräävän tähänkin päivään. Siirryimme laukan vaihdoksiin ja tempoharjoitteluun. Nico tuntui jopa kuumentuvan ja jouduin pidättelemään oria jo nyt kohtuu paljon. Kentällä oli kolmois sarja ja yksi 160cm korkea pystyeste. Aloitimme pystyltä, joka suoritettiin mallikkaasti. Esteelle lähestyminen meni aluksi vähän ryminällä, mutta kun sain kerättyä hevosen ja ylläpidettyä malttia, homma alkoi sujumaan. Sarjalla Nicon vauhti oli selvästi liian nopea ja esteiden lähestyminen meni pipariksi. Hyppy jäi lyhyeksi ja puomit kopahtelivat alas. Yritin rauhoitella hevosta ja välillä se tuntui niin turhalta. Nico oli liekeissä ja se halusi suorittaa kaiken näköjään sata lasissa. Ei auttanut muu, kun pitää pieni tauko hyppimisessä ja siirtyä ympyrälle kokoomaan hevosta. Rico korskui ja heitteli päätänsä. Johtuikohan tämä kaikki eilisestä ratsastuksesta, kun selässä oli aavistuksen kovakätinen ratsastaja. Niistä Nico ei pidä lainkaan ja hermostuu vallan, jos tällainen henkilö on satulassa. Lopulta sain hevosen maltin takaisin ja kolmois sarja saatiin suoritettua puhtaasti. Lopuksi saimme tehdä veryttelyn omaan tahtiin ja Nicokin alkoi rauhoittumaan ja rentoutumaan. Ehkä nuo tempoharjoitukset eivät ole paras yhdistelmä juuri ennen esteille menoa.


► 23.12.2012: Joulumaasto
Tallissa oli täysi tohina jo aamulla heti kuuden aikaan. Tallin henkilökunta valmistautui aamutalliin, jonka jälkeen perinteinen joulumaasto jo odotti. Tänä vuonna teimme sopimuksen, että maastoon lähdettäisiin vain oriporukalla. Minä olin valinnut itselleni Nicon, koska upea musta komistukseni Rippe kerettiin jo varaamaan. Tallissa kuului iloinen puheensorina ja nauru. Kaikilla oli todella hyvä fiilis ja se tuntui välittyvän myös hevosille. Kukaan ei kiukutellut tai temppuillut, hommat sujuivat jouhevasti. Ihanaa, että näin joulunaikaan ihmiset ovat iloisia ja jotenkin huolettomia. Voisi kyllä kuvitella, että jokavuotinen joululahjojen ostamisen stressi näkyisi enemmänkin, mutta ilmeisesti talli on monen henkinen huoltopaikka, jossa stressi katoaa. Koristelimme eilen illalla tallin jouluiseen kuntoon ja aamulla ovet avatessa kuusen tuoksu oli aivan ihanaa! Nyt oli aika laittaa hevosillekin hieman joulutamineita niskaan. Nico ei suostunut päänsä lähettyville laittamaan yhtäkään kilisevää kulkusta, joten tyydyimme jouluisiin jalkasuojiin, puoliloimeen ja ohjaksiin laitettaviin pehmusteisiin. Sain kunnian olla kärkihevosena ja sehän Nicolle passasi! Oriporukalla lähdettäessä on aina oltava todella varovainen, koska kukaan näistä hevosista ei sietänyt muita oreja lähelleen. Välimatkat hevosilla oli reilut, joten ratsastajien keskustelut jäivät vähäisiksi. Saimme kuitenkin ratsastaa yhdessä ja nauttia kevyestä talvipakkasesta ja tietenkin hiljaisuudesta. Hevoset pysyivät jopa yhdellä laukkasuoralla hyvin hallinnassa! Kahden tunnin kävelyn jälkeen oli ihana astua takaisin kuusentuoksuiseen talliin. Hevosia odotti illalla herkku illallinen joulun kunniaksi.