:: Hornanhovi | virtuaalitalli ::
Aatun Unikko

     

Nimi Aatun Unikko Syntymäaika 07.12.2016 > 9v
Rotu Suomenhevonen Rekisterinumero VH17-018-2264
Sukupuoli Ori Ex-omistaja Vibaja
Säkäkorkeus, väri 150cm, punarautias Omistaja Sorel (VRL-00884)
Painotuslaji Yleispainotus Kotitalli Hornanhovi
Kilpailutaso He A - 100cm - helppo Meriitit KTK-III, ERJ-III
ikääntyy satunnaisesti     -     lopettanut kilpailemisen, siitoskäytössä

Voiko orista sanoa että se on hieman neitimäinen? Jos voi, Unikko on juuri tälläinen wannabe neiti. Se on herkkä kaikelle ja hyvinkin usein tulee sellainen tunne että sillä on juuri se aika kuusta. Mutta pitäähän tässä kuitenkin muistaa, kyseessä on ori, ei tamma. Unikko on siis todellinen nirppanokka kaikelle mikä ei ole juuri sen suunnitelmien mukaista. Jokainen joka vähänkin tämän orin pientä harmoniassa elävää sielua vain hiemankin loukkaa (tai sanoo Neidiksi) niin siitä Unikko kyllä totaalisesti suuttuu. Mutta minkäs sille mahdat että ori on niin tamma kun vaan voi olla? Niinpä, et yksinkertaisesti mitään. Vielä muutamalla sanalla tiivistäen Unikko: Neiti, Nirppanokka, Nössö, Harmoniasielu eli tämä kaikki pienessä lyhennetyssä versiossa, NNNH - vai oliko se sittenkin Nainen, Nuohooja, Nirso ja Hamsteri? Ei aina voi olla hyvämuistinen!

Unikko tarhataan suosiolla yksin. Ehei, ei se tappele kenenkään kanssa, kaviothan siinä vain likastuisivat ja voisi vaikka sattua jotain, tulla haava tai muuta vastaavaa. Ei, kyllä Unikkon on pidettävä muista erossa ihan vain sen takia, että toiset jyräävät Unikkon jalkoihin. Tämä ori kun vaan hieman pörhistää rintaansa ja uskoo siten olevan kauhean iso ja vaarallinen. Todellisuudessa muut orit ja myös tammat nauravat kilpaa. Mikä tuo tuollainen ruikkukoipi on! Tästäpä Unikko totta kai loukkaantuu ja loppupäivän se sitten murjottaakin tarhan toisessa päässä ja ei hievahdakkaan vaikka sitä kuinka huutelisi. Unikkohan ei korviaan tuollaisille kaksijalkaisille otuksille viitsi letkauttaa. Ei ori karkuunkaan juokse, kunhan vain seisoa jäpittää siinä paikallaan siihen asti kun riimunnaru on kiinni ja taluttaja jo hieman hermostuneesti kiskoo narusta. Taluttaessa ori tulee juuri sitä vauhtia mitä itse haluaa. Jos se haluaa löntystellä, se kanssa löntystelee ja ei voisi vähempää ihmisen komennot kiinnostaa. Ainut mikä matkalla saattaa orin horroksesta herättää on tammatarhat. Silloin ori taas pörhistää rintaansa ja kiljahtelee kuin kidutettava sika. Tammat tarhoissa katsovat hetken aikaa omituisen näköisinä, kunnes jatkavat taas heiniensä mutustelemista - on se nyt kumma kuin tuollaisia kiljukauloja tänne tuodaan, tammat pohtivat keskenään.

Hoitaessa Unikko seistä nököttää siinä mihin se karsinaan laittaessa on jätetty. Ei sitä välttämättä tarvitse edes kiinni laittaa, tähän mennessä ikinä ei ole ketään purrut, potkaissut tai muutenkaan pahoinpidellyt. Harjaaminen saattaa joskus tuottaa hieman hankaluuksia. Liian kovalla harjalla harjaaminen mahan alta on Unikkon mielestä yhtä tuskaa! Silloin se saattaa hieman kiukutella, polkea takajalkaa ja luimistella kuin esittäen pahintakin rakkaria, vaikka sisimmässään on kunnon nyhverö. Mutta kun harja vaihtuu pehmeään, Unikko nauttii jokaisesta hetkestä, alahuuli vain lörpöttäen. Seuraava haaste onkin sitten pinteleiden laitto. Orilla käytetään valmennuksissa aina kaikissa jaloissa pinteleitä. Pikku hiljaa on kuitenkin nyt alettu miettimään josko Unikolle hankkisi mielummin vaikka koulusuojat, pinteleiden laittaminen kun Unikolle on yhtä tuskaa. Tosiaan, aina orin mielestä jokin on vialla ja niinpä se nostelee aina hermostuneesti jalkojaan. Kun pintelit on tappelemisen ja usean mustelman jälkeen jalassa, Unikko näyttää hyvinkin tympääntyneeltä ja siltä, että kohta se syö jonkun joka tulee lähellekin. Muuten varustamisen kanssa ei ole ongelmia, mitä nyt ori inhoaa satulävyönkiristämistä. Vesiboksiin ori menee oikein mielellään ja se tykkääkin vadellä lutraalisesta. Eläinlääkäri on helpostikin Unikkon ksvrti jos hän ei pistele piikkejä. Kengittäjän kanssa tuntuu joskus olevan hieman hankaluuksia, ori kun ei jaksa jalkaansa pitää yhtään sen kauemmin ylhäällä kuin itse haluaa. Tästä ongelmasta kyllä selviää hyvin, kunhan ei vaan päästä oria laskemaan jalkaansa.

Ratsuna, mitähän Unikostakin sanoisi. Totta kai se on upea, mutta tämän kaiken upeuden eteen joutuu myös töitäkin tekeen. Ori on hyvin herkkä ja toisinaan ei edes mitenkään yhteistyöhaluinen. Lisäksi se on todellinen nössö, Unikko kun tuppaa pelkäämään vähän kaikkea. Oli sitten kentällä uusi vesilätäkkö tai este, Unikko ampaisee toiseen suuntaan ja pörisee sitten sieltä käsin. Lisäksi kentällä, joka on mutainen, Unikko näyttää todella nyrpeää naamaa ja on silloin yhteistyöhaluton. Kuitenkin, kun kaikki on kunnossa, pohja, varusteet ja Unikkon päivä, on kaikki todellista ruusuilla tanssimista, ainakin jossain kohti. Hyvänä päivänä ori ei ole pelokas, vain herkkä. Kouluratsuna Unikko onkin loistava ja tekee mielellään kaiken mitä siltä pyydetään. Laukanvaihtosarjat ja puolipiruetit ovat Unikkon mielestä hauskoja, ja niitä se esittää mieluusti ihan muutenkin vaan. Ori on istunnalle todella herkkä, joten ratsastajan tule olla hyvä ryhtinen ja tarkka siitä miten oria pyytää, varoen liikaa poikkeamasta istuntaa. Joskus tietenkin Unikkon kanssa menee sukset ristiin ja silloin ori kapinallisesti laittaa korvat luimuun, tekee stopin ja siinä sitten seistä nökötetään. Maanittelulla, juttelemisella ja muutenkin oripojan kehumisella ja sille puhumisella voi orin saada jo kävelemään eteenpäin. Hetki pitkinohjin käyntiä ja Unikko on taas valmis työskentelemään. Onneksi näitä töksähdyksiä tapahtuu enemmän kotona, eikä kisoissa. Askeleet Unikkolla on massiiviset, vaikkei mikään suuri ori olekkaan. Lisätty ravi on varsinkin upeaa ja eipä laukkaakaan voi haukkua. Esteratsua ei orista ole edes yritetty. Jos kentällä on kerran este ja sitä se pelkään, niin miksi oria kiusaamaan. Totta kai joskus mennään puomeja ja toisinan jopa kavaletteja, mutta kyllä Unikko on parhaimmillaan kouluratsuna, ei estehevosena.

Esteille Unikko on menevä ja eteenpäin pyrkivä. Istunnalla ja selkeillä puolipidätteillä saa hevosen pysymään hallinnassa. Ratsastajan täytyy olla määrätietoinen ja ohjata hevosta kokoajan. Jos ohjastuntuma ja selkeä määränpää on hukassa, Unikkon maltti ei pidä ja esteet voivat kolahdella alas. Unikkolla on kiva hyppytyyli, jos hevonen on parhaimmillaan.

Myös valjakkoajo on sellainen laji, jota päätimme orin kanssa kokeilla. Aluksi aloitimme opettamisen ihan ohjasajosta, mikä sujui todella hyvin Unikkolta ja fiilis oli sellainen, että tästä tulee vielä valjakossa kovakin sana! Mutta herranen aika kun ori näki kärryt, se meinasi todellakin livistää paikalta. Monien viikkojen, ehkä jopa kuukausien ajan totutimme Unikkoa kärryihin, ihan vain hastelemalla niitä ja toisinaan peruuttaen aisojen väliin. Pikku hiljaa orikin ymmärsi ettei niitä tarvinnut pelätä, ja ensimmäisen ajo kerran muistan varmasti ikuisesti! Unikko ei ollut ollenkaan samallainen kuin ratsastaessa vaan teki kaiken mitä pyydettiin ja jos ohjeet meni hieman väärin, ori pyrki korjaamaan ne oikein ilman mitää stoppeja. Valjakossa Unikko on siis mielettömän herkkä ja todellakin oristakin huomaa, että se nauttii myös hommasti mitä ei joka päivä tehdä.

Kilpailuaamu, se on hankalaa kaikille nyt ja aina. Unikko on todella herkkä kaikille muutoksille ja siinä samalla ori sitten stressaa hirvittävän paljon. Kilpailuaamut orin kanssa eivät todellakaan ole mitään juhlaa. Unikko saataa olla hermostunut ja luimia kokoajan, tai vähintäänkin steppailla ja pyöriä kuin hyrrä. Kiinni laittaminen tässä tilanteessa on ihan suotavaa. Kuljetussuojat ärsyttävät hieman Unikkoa, mutta vaikein paikka on kuitenkin lastaaminen. En tiedä miksi Unikko pelkää autoa tai traileria niin paljon, ori on kuitenkin paljon matkustellut niin yksin kuin yhdessäkin. Orin lastaamiseen saa todellakin varata reilusti aikaa. Useamman ihmisen voimin ori saadaan kuitenkin autoon, missä se hieman närkästyneenä katselee heinäverkkoaan. Kiukkuisesti se matkalla saattaa heilua ja potkia, mutta mitään suurempaa ei pitäisi olla. Kilpailupaikalla ori on olevinaan niin ori, vaikkei nyt välttämättä tammojen huomioo puolelleen saakkaan. Verryttelyssä Unikko hörähtelee ja toisinaan kiljuu tammoille ja yrittää näin saada enemmän huomiota. Mutta ihan vain tämän johdosta, kaikki todellakin kiertävät Unikkon. Työskenteleminen verryttelyssä on tuskaa ja kouluradalle menokaan ei aina ole upeimmasta päästä. Todellakin orin kanssa joutuu tekemään töitä että sen saa hyvin kuulolle ja ehdottomasti varoa tekemästä virheitä, ettei vaan stoppeja tule - paitsi niille tarkoitetuille paikoille.



i. Aatun Taimisph, prt, 144cm
evm
ii. Aatu Kakkonensph, rt, 147cm iii. Aatu
iie. Orvokki
ie. Marmorisph, prt, 145cm iei. Ekkonen
iee. Martta
e. Unitaljash, vrt, 154cm
evm
ei. Vili-Vintiösh, vprt, 157cm eii. Villihattu
eie. Vuokko
ee. Unimaljash, prt, 153cm eei. Sisukas
eee. Untuvainen


sh o. Koistilan Untamo s. 20.09.2017 emä. Varjolilja om. nekota KTK-II
sh o. Huvin Unihurma s. 16.12.2017 emä. Vaniljataivas om. Sorel VIR MVA Ch, KTK-II
sh t. Huvin Valeunikko s. 15.04.2018 emä. Harhakuvitelma om. Sussu
o. Hornanhovin Juoruvelho s. 22.02.2019 emä. Juorukielo om. tvisha


Kilpailutulokset



NJ-näyttelyt:
25.04.2018: Ruusupelto - irtoSERT -- pt. Kati

Muu menestys:
★ Suomenhevosten KTK 5/2018 - KTK-III -- 17+17+17+17=68p.
★ ERJ:n laatuarvostelu 1/2019 - ERJ-III -- 10+40+0+20+15=85p.


♦ ERJ:n esteratsastuskilpailut (48)
12.02.2017: Ventos - 100cm -- 1/30
19.02.2017: Zelos - 100cm -- 6/40
02.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 2/30
04.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 7/50
05.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 1/50
05.03.2017: Moondance - 100cm -- 1/30
09.03.2017: Moondance - 100cm -- 4/30
10.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 4/30
10.03.2017: Moondance - 100cm -- 2/30
11.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 3/30
11.03.2017: Moondance - 100cm -- 3/30
11.03.2017: Teilikorpi - 100cm -- 6/40
11.03.2017: KK Stewart - 100cm -- 6/100
12.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 2/30
13.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 7/50
13.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 6/50
13.03.2017: Moondance - 100cm -- 2/30
13.03.2017: Teilikorpi - 100cm -- 3/40
14.03.2017: Moondance - 100cm -- 2/30
15.03.2017: KK Stewart - 100cm -- 8/100
16.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 5/50
18.03.2017: Moondance - 100cm -- 5/30
19.03.2017: Ventos - 100cm -- 3/30
19.03.2017: KK Stewart - 100cm -- 10/100
20.03.2017: Ventos - 100cm -- 3/30
20.03.2017: Teilikorpi - 100cm -- 3/40
21.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 1/30
22.03.2017: Teilikorpi - 100cm -- 1/40
23.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 3/30
23.03.2017: Moondance - 100cm -- 3/30
24.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 7/50
24.03.2017: Teilikorpi - 100cm -- 6/40
24.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 3/30
25.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 3/30
25.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 1/30
26.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 5/50
30.03.2017: Hengenvaara - 100cm -- 1/50
30.03.2017: Mörkövaara - 100cm -- 2/30
30.03.2017: Kingsfall - 100cm -- 3/30
31.03.2017: Kingsfall - 100cm -- 2/30
03.04.2017: Kingsfall - 100cm -- 4/30
04.04.2017: Kingsfall - 100cm -- 4/30
04.04.2017: Kingsfall - 100cm -- 4/30
05.04.2017: Kingsfall - 100cm -- 4/30
01.05.2017: Bellgrove - 100cm -- 7/50
07.05.2017: Bellgrove - 100cm -- 3/50
13.05.2017: Bellgrove - 100cm -- 7/50
16.05.2017: Bellgrove - 100cm -- 2/50
♦ KRJ:n kouluratsastuskilpailut (45)
12.03.2017: Fjellgård - He A -- 10/100
12.03.2017: Eelinniemi - He A -- 8/100
16.03.2017: Fjellgård - He A -- 7/100
17.03.2017: Eelinniemi - He A -- 10/100
17.03.2017: Eelinniemi - He A -- 4/100
20.03.2017: Eelinniemi - He A -- 4/100
12.05.2017: Fiktio - He A -- 1/40
12.05.2017: Haavelaakso - He A -- 5/30
13.05.2017: Haavelaakso - He A -- 3/30
15.05.2017: Haavelaakso - He A -- 1/30
17.05.2017: Haavelaakso - He A -- 2/30
17.05.2017: Fiktio - He A -- 2/40
18.05.2017: Fiktio - He A -- 5/40
19.05.2017: Jukola - He A -- 3/40
19.05.2017: Jukola - He A -- 2/40
25.05.2017: Fiktio - He A -- 3/40
26.05.2017: Haavelaakso - He A -- 5/30
27.05.2017: Haavelaakso - He A -- 5/30
27.05.2017: Fiktio - He A -- 5/40
28.05.2017: Haavelaakso - He A -- 5/30
12.06.2017: Fiktio - He B -- 5/40
18.06.2017: Fiktio - He B -- 4/40
19.07.2017: Fiktio - He A -- 6/40
05.08.2017: Escorant - He A -- 5/30
08.08.2017: Escorant - He A -- 2/30
11.08.2017: Bellgrove - He A -- 2/30
15.08.2017: Escorant - He A -- 3/30
16.08.2017: Escorant - He A -- 2/30
16.08.2017: Bellgrove - He A -- 4/30
18.08.2017: Bellgrove - He A -- 1/30
18.08.2017: Escorant - He A -- 2/30
19.08.2017: Hengenvaara - He A -- 6/40
21.08.2017: Syrjän Ratsutalli - He A -- 4/30
22.08.2017: Escorant - He A -- 2/30
23.08.2017: Syrjän Ratsutalli - He A -- 5/30
25.08.2017: Syrjän Ratsutalli - He A -- 3/30
25.08.2017: Bellgrove - He A -- 2/30
26.08.2017: Syrjän Ratsutalli - He A -- 1/30
26.08.2017: Bellgrove - He A -- 3/30
26.08.2017: Escorant - He A -- 1/30
27.08.2017: Bellgrove - He A -- 2/30
28.08.2017: Syrjän Ratsutalli - He A -- 5/30
28.08.2017: Syrjän Ratsutalli - He A -- 5/30
19.09.2017: Mörkövaara - He A -- 5/30
20.09.2017: Mörkövaara - He A -- 5/30
♦ KERJ:n kenttäratsastuskilpailut (40)
04.02.2017: KK Reiter - helppo -- 4/30
17.02.2017: Cadogan Ponies - helppo -- 6/40
23.02.2017: Kievarinkuja - helppo -- 3/30
26.02.2017: Kievarinkuja - helppo -- 1/30
26.02.2017: Ventos - helppo -- 3/30
27.02.2017: Cadogan Ponies - helppo -- 3/40
01.03.2017: Iowa - helppo -- 3/30
03.03.2017: Vähäpelto - helppo -- 5/30
04.03.2017: Vähäpelto - helppo -- 3/30
06.03.2017: Hengenvaara - helppo -- 2/40
08.03.2017: Vähäpelto - helppo -- 4/30
12.03.2017: Iowa - helppo -- 2/30
12.03.2017: Mörkövaara - helppo -- 4/30
13.03.2017: Mörkövaara - helppo -- 2/30
13.03.2017: Hengenvaara - helppo -- 6/40
14.03.2017: Hengenvaara - helppo -- 6/40
17.03.2017: Mörkövaara - helppo -- 4/30
18.03.2017: Hengenvaara - helppo -- 1/40
19.03.2017: Zurück - tutustumis -- 4/24
22.03.2017: Mörkövaara - helppo -- 2/30
23.03.2017: Iowa - helppo -- 5/30
24.03.2017: Mörkövaara - helppo -- 2/30
25.03.2017: Hengenvaara - helppo -- 4/40
25.03.2017: Mörkövaara - helppo -- 1/30
26.03.2017: Hengenvaara - helppo -- 3/40
27.03.2017: Iowa - helppo -- 1/30
01.04.2017: Metsovaara - tutustumis -- 1/33
02.04.2017: Mörkövaara - tutustumis -- 4/30
03.04.2017: Mörkövaara - tutustumis -- 3/30
03.04.2017: Turmeltaja - helppo -- 5/30
05.04.2017: Metsovaara - tutustumis -- 3/33
09.04.2017: Turmeltaja - helppo -- 2/30
10.04.2017: Turmeltaja - helppo -- 4/30
18.04.2017: Mörkövaara - helppo -- 5/30
20.04.2017: Cinnamoroll Ponies - helppo -- 3/30
21.04.2017: Wolf Sporthorses - tutustumis -- 2/30
22.04.2017: Wolf Sporthorses - tutustumis -- 5/30
25.04.2017: Wolf Sporthorses - tutustumis -- 4/30
30.04.2017: Wolf Sporthorses - tutustumis -- 1/30
26.07.2017: Kärmeniemi - helppo -- 4/30


23.04.2018: Päiväkirjamerkintä

Alunperin olimme suunnitelleet, että Unikko ja kaksi muuta suomenhevosoriamme matkaisi viiden tunnin ajomatkan päähän esteratsastuskilpailuihin ja lähtö tapahtuisi aamuyöstä. Muutama tallityttö sanoi sen verran painavan vastalauseen, koska matkassa oli kaksi nuorikkoa, jotka varmasti hössöttävät puolipäivää vain sen takia, että ollaan jossain muualla kuin kotona. Niimpä tein järjestelyihin muutoksia ja matkasimme kilpailupaikalle jo edellisenä iltana.

Hevosten lastaus sujui yllättävän hyvin, vaikka Unikko meinasikin, että minähän en sinne tule! Liinalla ja herkuilla saimme kaikki kolme oria turvallisesti autoon. Isossa kuljetusautossa oli ihanuutena kamera, mistä näimme kokoajan matkustamossa hevosten tilanteen. Matkalla kaikki vaikutti rauhallisilta ja tyytyväisiltä, vaikka porukan nuorin ei heiniin malttanut koskea kuin kaksi muuta söi iloisesti. Perille saavuttuamme lähdin toimistolle ilmoittamaan tulostamme, muut aukoivat takaovea sillä aikaa ja tarkistivat hevoset. Meteli aika huikea, kun ovi aukastiin. Kolme oria hirnui kilpaa ja kopisteli paikoillaan.

Saavuin takaisin ja mukanani oli tallin ylläpitäjä, joka lähti näyttämään meille karsinapaikat. Talli oli kuin viimeisenpäälle laitettu, huippukilpatalli. Meidän kotona näytti paljon erilaisemmalta. Ei ollut edes hämähäkinseittiä missään ja käytävät olivat tip top siivottuja. Jännitti tuoda meidän ryhmärämä tällaiseen paikkaan... Meidän kolmen karsinat olivat aivan käytävän perässä, eikä viereisissä karsinoissa ollut ketään, onneksi! Lähdimme purkamaan hevosia autosta. Ensimmäisenä vuorossa oli Unikko, joka kulki karsinaan nätisti vähän hörähdellen. Seuraavana oli vuorossa Aslak, jonka ainoa liikkumismuoto tuntui olevan juoksu. Talliin tultiin monen ravivoltin kanssa ja lopulta tallin käytävä juostiin tyylikkäästi karsinaan. Viimeisenä tuli nuorin, joka tulikin sellaisella ryminällä ja energialla, että vähän jännitti. Huokaisimme syvään, kun kaikki hevoset olivat turvallisesti karsinassa. Vielä iltaruoka eteen ja saisimme itsekin hengähtää. Vietimme yön muutaman kilometrin päässä olevassa pienessä hotellissa.

Aamu ei ehtinyt kunnolla edes valjeta, kun me olimme jo täydessä tohinassa tallissa. Hevosia harjattiin, tavaroita aseteltiin ja ratoja käytiin läpi. Kaikki tuntui olevan hyvin balanssissa. Orit olivat rauhallisen oloisia, toista olisi ollut jos olisimme tullut vasta aamulla paikalle. Tilanne olisi voinut olla varsin kaoottinen, eli onneksi kuuntelin tallityttöjäni enkä vain omaa päätäni. Valmistelimme hevoset karsinaan valmiiksi. Ehdimme napata hieman aamupalaa kanttiinista, ennen kun ensimmäinen hevonen alkoi olemaan lämmittelyä vaille. Aslak oli ensimmäisenä ja minä olin luvannut ratsastaa tämän kanssa radan. Ori oli ollut aika virkeä ja eloisa viime viikot, joten katsotaan miten käy. Lämmittelyssä oli kahdeksan ratsukkoa samaan aikaan ja määrä oli mielestäni hyvä, ei ollut liian ahdasta ja esteelle pääsi hyvin. Kaksi hevosta oli odottamassa radalla vuoroaan ja pian mekin siellä jo seisoimme. Aika viiletti kuin siivillä, aina ei ehtinyt tajuta mitä kaikkea ympärillä tapahtui. Aslak oli virkeä ja se ei paikoillaan suostunut pysyä. Starttasimme ja vauhti oli varsin kova! Yritin pitää tahtia tasaisempana mutta kovasti ori painoi kuolaimelle, enkä saanut sopivaa tuntumaa koko radan aikana. Kaksi harmillista pudotusta, joista voin syyttää itseäni. Olisi pitänyt saada hevonen hallintaan, niin olisi jäänyt enemmän pelivaraa sarjoille. Vauhti oli liian luja ja muutamalle esteelle lähestyminen meni pipariksi.

Seuraavana oli vuorossa Unikko, jo vähän kokeneempi mutta varsin varsamainen pakkaus. Sinna ratsasti Unikolla upeasti nolla radan! Vauhtikin oli erinomainen ja sijoituksissa olemme kiinni. Viimeisenä vuorossa oli nuorimmaisin oripoika, Talviviima. Kokematon ja varsin vauhdikas pakkaus viiletti radan Reijan kanssa yllättävän hienosti! Loppusijoituksena Talviviima oli kahdeksas ja se oli todella hienosti ensikertalaiselta, jolta löytyi koko ajan käytöstavat, mitkä meinasi puuttua taas meidän vanhemmilta oreilta.

Varsin onnistunut reissu! Talviviima kahdeksas, Unikko kolmas ja minä olin keskikohdalla listassa. Ei ollut minun päiväni, mutta olin tyytyväinen hevosten suorituksiin. Kilpailupaikka oli aivan ihana ja upea, kateeksi käy! Hevoset jäähdyttelivät vielä ennen varusteiden riisumista, kunnes otettiin varusteet pois ja harjattiin huolellisesti ja tietenkin annettiin herkut. Seuraava etappi oli, että saisimme kaikki kolme vielä turvallisesti autoon. Unikko meni ensimmäisenä, yllättävän hyvin. Aslak seurasi mutta mietti hetken ennen rampille nousua. Talviviima ei taaskaan suostunut ilman liinoja ja herkkuja tulla rampille. Lopulta hevonen teki komean loikan rampille ja tuli juosten autoon. Kaikki koossa, ei muutakuin kotia kohti!


12.02.2018: Päiväkirjamerkintä

Koistila oli pienentämässä toimintaansa ja minähän olin heti kärppänä paikalla apajilla. Tiesin, että sieltä löytyisi aivan super hienoja hevosia, jotka varmasti sopivat tänne. Olin kyllä luvannut tallitytöille, että tänä vuonna ei enään yhtään uutta hevosta, mutta pakkohan se on! Tutustuin rauhassa myytäviin, puntaroin tulevaisuuden suunnitelmia ja jalostuskuvioita, kunnes tein tarjouksen. Ei mennyt kauaa, kuin lähes kaikki toivomani hevoset saivat luvan lähteä Huvitukseen! Voi tätä ilon ja onnen päivää, vaikka on harmi, että hyvä kasvattaja vähentää hevosiaan. Sovimme hevosten tuomisen viikonlopulle, joten valmistelut oli aloitettava välittömästi!

Viikko hurahti kuin lintu tuulessa, melkein tuli kiire tehdä kaikki asiat valmiiksi. Kuusi hienoa suomenhevosta oli tänään tulossa ja karsinat olivat valmiita, vain vedet puuttuivat muutamasta karsinasta. Pihalta kuului koiran haukuntaa ja auton ääniä, vihdoin ne tulivat! Lähdimme porukalla pihalle hevosautoa vastaan ja vinkkaamaan ajaa tallin etuovelle. Hevosautoa kuljetti itse Koistilan omistaja, minun vanha tuttuni. Päivittelimme kuulumisia tovin, ennen kuin aloitimme urakan. Autosta ei kuulunut mitään ääniä, kaikki olivat aivan hiljaa. Avasimme takaoven ja edessä seisoi punarautias ori, joka yritti kurkkia väliseinän etuaukosta ulos. Puhuin hiljaa ja annoin orin haistaa kämmentäni. Hiljalleen auton asukkaat alkoivat vaikuttaa eläväisemmiltä. Orit oli sijoitettu ensimmäisiksi, joten aloitimme siitä. Oritalliin täytyi kävellä pihan poikki, matkalla oli tarhoja, joissa asusti muita orejamme. Tämä tulee olemaan varsinainen testi, heti kättelyssä.

Avasimme ensimmäisen väliseinän ja siirrtyi punarautiaan orien viereen irroittamaan riimun-narua. Heinä oli ainakin maistunut, kun heinäverkko oli melkein tyhjä. Irti oli ja nyt varovasti rappia alas. Ori asteli rauhallisesti autosta alas ja pysähtyi pää korkealla maisemia tähystellen. Läheisen tarhan vanhempi ori Viljami hirnahti uudelle tulokkaalle. Se ei paljon korvaansa liikauttanut vaan lähti kävelemään rauhallisesti kohti tallia. Sinna oli valmis ottamaan seuraavan orin autosta pois. Orit olivat varsin hyväkäytöksisiä ja rauhallisia! Se jopa ihmetytti minua. Tallin vanhemmat orit omissa tarhoissaan riehui ja kiljahteli tulokkaille, mutta tulokkaat vaan katselivat ja osa murahti vähän jotain takaisin.

Oli tammojen vuoro astua ulos uuteen kotiin. Autossa meitä odotti kolme neitokaista, joista joku kaaputti jalallaan hermostuneesti lattiaa. Ensimmäisenä oli kimon värinen, erittäin herttaisen näköinen neiti vuorossa. Avasin väliseinän ja buf! Hevonen lähti sellaisella ryminällä autosta ettei minulla jäänyt mitään mahdollisuutta ehtiä reagoimaan tilanteeseen. Minä makasin rähmälläni kuljetusauton lattialla ja katselin, kun Sinna juoksi kimon perässä pihalla. Sopivasti tamma kurvasi oritalliin, jonka ovet olivat auki. Meteli oli varsin kova, kun tamma pääsi sinne aiheuttamaan hämmennystä. Sinna talutti kimoa takaisin, joka askelsi levottomasti Sinnan vierellä. Minun ei käynyt kuinkaan, joten otin seuraavaa asiakasta autosta ulos. Loput kaksi olivat myös varsin hermostuneen tuntuisia mutta saimme kaikki turvallisesti omiin karsinoihin.

Iltatallissa oli pitkästä aikaa kamalan kova meteli. Jokapuolella kuului jotain kopinaa tai pauketta. Oliko uudet tammat aiheuttanut näin paljon hämmennystä muissa hevosissa vai mistä tämä voi johtua. Oritallissa oli kyllä rauhallista, mitä nyt perus mörinät ja örinät kuului. Ruokinta sujui hyvin, eikä kommelluksia enään sattunut. Tallikissa Misti meinasi, ettei halua lähteä loimien päältä makoilemasta, mihin se oli tehnyt itselleen lämpöisen paikan. Oli hiljaista, kaikki muut olivat jo lähteneet kotiin. Seisoin yksin hämärässä tallissa ja kuuntelin hevosten tyytyväistä heinän rouskuttamista. Ajatukset virtasitvat vuolaasti mielessäni, olinko minä aivan hullu, tällainen hevosmäärä ja jumalaton työtaakka. Meillä oli niin hyvä tiimi täällä, että usko on kova, että kyllä me pärjäämme!


© Hornanhovi 2018 | ulkoasu © turri | virtuaalihevonen | a sim-game horse