:: Mairoth Shetlands ::

Coalville Duncan

Virallinen nimi Coalville Duncan
Rekisteritiedot VH18-017-0145
Rotu, sukupuoli Shetlanninponi, ori
Väri, säkäkorkeus Ruunikko, 104cm
Syntymäaika, ikä 15.03.2018 - 8-vuotias
Painotuslaji Valjakkopainotus (noviisi)
Ex-omistaja Kida
Omistaja Sorel (VRL-00884) / Mairoth
Saavutukset Ch, KTK-II, VVJ-III, SHLA-I

Coalville Duncan on hurmannut tallilla kävijät suloisella ulkomuodollaan ja ystävällisyydellään. Etenkin lapset ovat Duncaniksi kutsutun herran kavereita, niiltä saa aina paljon rapsutuksia ja haleja. Hoitaessa Duncan osaa käyttäytyä mutta välillä ori on todella rauhaton. Sen tekisi mieli mennä lenkille, vaikka hoitaja on vasta kavioita putsaamassa. Varusteet saatuaan niskaan Duncan pikkaisen hellittää ja kaikki on hyvin kun päästään ulkoilemaan. Hoitaminen kannattaa suorittaa käytävällä, ettei karsinassa. Tai jos haluaa haastetta päiväänsä, on sekin yksi tapa. Karsinassa Duncan pyörii kuin hyrrä ympyrää ja samalla on viisi alimmaista vaarassa tallautua. Duncan osaa pullistelun jalon taidon, vaikka ori aina on halukas lähtemään lenkille. Pakko sitä hoitajaa on jollain tavalla höynäyttää. Eläinlääkäriä ori inhoaa. Monesti sitä miettii että mistä tuokin poni voi eläinlääkärin tunnistaa, mutta kyllä se vain osaa. Duncan luimistelee ja kiukuttelee parhaansa mukaan, mutta kengitykset se antaa hoitaa helposti.

Pienessä ponissa on virtaa kuin sähkölaitoksessa ja monet tallilaiset ovat kutsuneet lenkiltä tullutta ponia formulaksi. Se on myös Duncanin yksi lempinimistä. Esteitä poni loikkii mielellään ja vielä enemmän jos kyseessä on irtohypytystä jonkun poni kaverin kanssa. Vaikka Duncan ne esteet ylittääkin hienosti, ei siitä kilpaponia esteille tulisi, tai sitten treenattavaa olisi vielä paljon. Välillä ori tekee äkkinäisen pysähdyksen esteelle vaikka vauhtia olisi kuinka paljon. Yleensä tällöin ratsastaja löytää itsenä kentältä rähmällään. Toinen on kieltäminen. Koulua on turha haaveillakaan, kyllä Duncan perusasiat osaa mutta ei niitä tuomareille mennä esittelemään. Duncan on elementissään kärryt perässä. Näyttävät ja vauhdikkaat liikkeet ovat olleet korvaamaton taito vaikeillakin valjakko radoilla. Kärryillessä Duncan on paljon rennompi kuin ratsastaja selässään. Siitä huomaa että mieluiten se kärryjä vetäisi kuin pitäisi ratsastajaa selässään. Maastossa Duncan on rauhallinen ja luotettava, mitkään isot koneet tai yllättävät pamahdukset eivät saa ponia säikähtämään.

Laitumella Duncan leikkii kuningasta, keskenään. Muita se ei hyväksy lähelleen joten tarhaaminen tapahtuu yksin. Aamulla kun orin vie pihalle omaan tarhaansa, se ravaa ja laukkaa pitkin tarhausta, pomppien ilosta ja heitellen päätänsä. Tällöin tästäkin ponista voi saada uljaan näköisen, sen touhuamista on ilo seurata. Tammoille Duncan huutelee välillä mutta vastakaikua ei vielä ole tullut. Hyvä yritys, mutta vielä tämä hurmuri tarvitsee harjoitusta.

Duncan on ahne, joka haluaa ruokansa nyt heti tänne- meiningillä. Aina ruokinnan aikana kuulee kuinka pieni poni höristelee ja hirnahtelee karsinassaan kuin huutaen ettei häntä saa unohtaa. Laitumelle vietäessä se yrittää saada matkalle evästä melkein joka toisesta pusikosta. En haluaisi nähdä mitä tapahtuu, jos joku toinen poni menisi Duncanin heinäkasalle syömään. Kyllä se niin paljon ruokaansa varjelee.

Yleisesti Duncan on upea poni jolla on upea ura edessä. Lyhyesti sanottuna Duncan on hieman rauhaton, lapsia rakastava, kiitävä formula, ahne ja ajoittain uljas pakkaus.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Coalville Dariusshe, rn, 105cm
evm
ii. Dark Mindshe, prn, 104cm iii. -
iie. -
ie. Veniceshe, rn, 102cm iei. -
iee. -
e. Coalville Eleonorashe, rt, 100cm
evm
ei. Passepartoutshe, rt, 101cm eii. -
eie. -
ee. Elendalshe, vkk, 97cm eei. -
eee. -

 ★ Lue sukuselvitys

o. Mooncloud's Dapples s. 06.06.2018 emä. Birchwood Zuri om. Jannica KTK-II, VVJ-III
t. Mooncloud’s Tammy s. 21.07.2018 emä. Honeycrush Tinka om. Kida Ch, KTK-II, VVJ-I
o. Huvin Cucumber s. 06.01.2019 emä. Imperial Mission om. Maybeck Stud KTK-III
t. Huvin Pinto Ink s. 10.04.2019 emä. Gregoor Pink Ink om. indy KTK-II
o. Mairoth Daan Roqué s. 14.09.2019 emä. Roangate Lemon om. Sorel



    » Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
    » Nopeus ja kestävyys: 0.00
    » Kuuliaisuus ja luonne: 782.50
    » Tahti ja irtonaisuus: 0.00
    » Tarkkuus ja ketteryys: 952.00

    ♦ Valjakkoajossa 1734.5 op ( vt. 4 / 3 )
★ Kilpaillut vain porrastetuissa kilpailuissa.
★ Tavoitteena VVJ-laatuarvostelu & SHLA

♦ 20.05.18: Hopewood - irtoSERT -- pt. Jannica
♦ 22.10.18: Maybeck Stud - irtoSERT -- pt. Ida
♦ 04.11.18: Maybeck Stud - irtoSERT -- pt. Miia-Maria

♦ 25.05.18: Kaihovaara - RCH -- 10p.
♦ 20.09.18: Maybeck Stud - RCH -- 10p.

Päiväkirja ja valmennukset

22.01.2019: Päiväkirjamerkintä

Suuri hevosauto kaartoi tallin pihaan. Olin tallissa siivoamassa karsinoita kun kuulin auton äänen, laskin talikon kädestäni ja astelin ulos auton luokse. Tallityttömme Mira seurasi minua pihalle - hän oli odottanut monta viikkoa juuri tätä päivää! Kun Sinna oli ulkomailla valmentautumassa, Mira sai toimia minun oikeana kätenä, joten teimme yhdessä muutamasta upeasta shetlanninponista ostotarjouksen ja se hyväksyttiin! Mooncloud oli vähentämässä ponikantaansa ja minä olin paikalla kuin kärppä. Vaikka surulliselta tuntui, että taas yksi hieno talli vähentää ponejaan, oli tämä meidän tilaisuus saada talliin uutta linjaa briteistä!

Hevosautossa oli syvä hiljaisuus. Ei kuulunut pientäkään ääntä ja Mira jo totesi, oliko autossa yhtään ponia. Kuljettaja tuli aukaisemaan takaovea, jolloin autosta kuului kimakka hirnahdus. Kyllä siellä ainakin joku oli! Matka oli kuulemma sujunut hyvin ja lentokoneessa nämä ponit olivat ensimmäistä kertaa, mutta silti kaikki osasi käyttäytyä ja ruokakin maistui. Ponien matka on ollut pitkä, joten en jäänyt aikailemaan vaan aloitimme purkamaan ponilastia talliin. Siellä oli kaikki laitettu valmiiksi ja karsinassa oli vedet ja heinät odottamassa reissulaisia.

Ensimmäisenä oli vuorossa komea ruunikko ori, Duncan. Mira lupasi ottaa tämän herran vastaan, koska poni vaikutti rauhalliselta. Sitä se olikin. Mira talutti ponin alas autosta ja Duncan hirnahti muutaman kerran ja pihan ponit vastasivat uudelle tulokkaalle. Jännittäviä hetkiä jokaisella. Mira lähti viemään Duncania talliin kun minä aloin purkaa seuraavaa oria. Duncan käveli nätisti Miran vieressä, vaikka vähän jalat tuntuivat levottomilta. Tallikissa Kitty oli tullut ihmettelemään hälinää ja siitä Duncan vasta ilahtuikin! Duncan säpsähti käytävällä astelevaa kissaa ja sen ohitus tuntui todella pelottavalta. Mira piti tiukasti ponin riimusta kiinni, kun ori oli valmis nousemaan seinälle hurjaa kissapetoa karkuun. Vauhdilla ohi ja karsinaan. Mira otti orilta riimun pois päästä ja sulki karsinan oven perässään. Hetken Duncan pyöri karsinassa ja hörisi mutta lopulta myös heinä alkoi maistumaan.


15.09.2019: Päiväkirjamerkintä

Tallilla on käynyt kova kuhina ja tohina, kun olemme valmistautuneet muuttoon uuteen kotiin ja uuteen maahan. Poneja on seurattu, eläinkääkäri tutkinut ja kaikkien kunto tarkistettu, jotta voisimme välttyä mahdollisilta ongelmilta matkassa. Moni tallin asukkaista on tottuneet olemaan lentokoneessa, mutta monta on sellaista, jotka saattavat luonteeltaan olla herkkiä ja helposti stressaantuvia. Niiden kanssa tilanne täytyy ottaa super tarkasti. Kesä on mennyt valmisteluissa ja nyt oli aika lastata ponit ja lähteä matkalle. Minka oli ottanut tehtäväksi huolehtia ponien hyvinvoinnista koko matkan ajaksi, kun taas minä hoidin paperiasiat ja muut tärkeät tehtävät kotiin pääsemiseksi.

Saavuimme britteihin iltapäivällä ja ilma oli ankean sateinen. Vettä satoi kuin olisi saavista kaadettu - ihan tätä emme tilanneet. Kuitenkin, matka oli mennyt hyvin ja ponit olivat pysyneet rauhallisina. Muutamat olivat jännittäneet, ettei vesi ja heinä meinannut maistua. Onneksi matka ei ollut kovinkaan pitkä. Ajoaika tallille kesti muutamia tunteja. Olin järjestänyt briteistä tutun kasvattajan apuun, koska heillä oli isot hevosautot. Näin saisimme suuremman porukan kerralla tuotua Suomesta uuteen kotiin. Toki lentoreissuja täytyi tehdä peräti neljä, että kaikki ponit saataisiin tuotua.

Toisessa saapuneessa porukassa oli pääasiassa oreja, joista yksi oli Duncan. Tämä poni ei jaksanut reissusta stressaantua, kunnes lentokone oli laskeutunut ja poneja aloitettiin purkaa koneesta ulos, Duncan sekosi täysin. Se aloitti sellaisen ryskäämisen omassa lokerossaan, että äänestä päätellen olisi voinut kuvitella tekijäksi ison hevosen. Duncan hirnui, kolisteli, potki seinään ja samalla hermostutti muita poneja. Minka oli yrittänyt rauhoitella ponia mutta turhaan. Minka ja muut avustajat olivat todenneet, että nyt kaikesta huolimatta vai vauhtia tekemiseen, että saadaan poni kotiin. Kun Duncan pääsi hevosauton kyytiin, sen mieli hieman rauhoittui.

Talliin päästyä Minka kertoi minulle tapaus Duncan- tarinan ja pieni huolestumisen tunni hiipi sisälleni, koska se ei ollut lainkaan ponin normaalia käyttäytymistä. Onneksi eläinlääkäri oli tulossa tänään paikalle tutkimaan matkustaneet ponit. Otimme orin alas hevosautosta ja se vaikutti vieläkin hieman levottomalta. Ori ei malttanut seistä paikoillaan, mikä on joskus ihan tavallista sen käytöstä, mutta sen silmissä oli jokin pelko ja ahdistus, jonka näin. Taputin ponia kaulalle ja lähdin kuljettamaan sitä talliin omaan karsinaan. Tallin käytävillä kuului tuttu hörinä, jonka Duncan tunsi heti. Se rauhoittui heti päästyään karsinaan. Vähän aikaa se kuunteli tallin ääniä ja ponien ääntelyä, kunnes nuuskaisi kerran heinäverkkoaan ja rupesi syömään heiniä. Minä huokaisin syvään, mutta halusin ehdottomasti eläinlääkärin tutkimaan Duncan.

Illalla eläinlääkäri kävi tutkimassa poneja ja Duncanista ei löydetty mitään poikkeavaa. Poni oli omaitsensä, utelias pieni hyörijäinen joka jaksoi kerjätä eläinlääkäriltä herkkuja. Arvelimme, että lentokoneen laskun aiheuttama paineen vaihtelu sai ponin hätkähtämään todella pahasti.



ulkoasu © Cery 2018  ▪  taustakuva © josemdelaa CC 1.0 & Shady Acres Mini-Shetlands ▪  kaikki muu materiaali © Mairoth Shetlands
Tämä on virtuaalitalli  ▪  This is a sim-game stable  ▪  Virtuaalihevonen  ▪  a sim-game horse