Dark Outlaw of Love


07.02.2012 - 17.01.2016

KTK-III - ERJ-II - YLA2


kuvasta kiitos Gestut Hämelschenburg


Virallinen nimi: Dark Outlaw of Love Sukupuoli: Ori
Rotu: Trakehner Säkäkorkeus, väri: 167cm, m
Syntynyt: 07.02.2012 - ikä Täyttänyt 3v: 16.10.2012
Painotus: Estepainotteinen Koulutustaso: 160cm
VH-tunnus: VH12-021-0100 Kasvattaja: Dark Side Trakehners
Omistaja: Sorel (VRL-00884) Kotitalli: Carbon Sporthorses


★ Hevosten KTK-tilaisuus 8/2013 - KTK-III -- 16-18-17-17=68p.
★ ERJ-laatuarvostelu 12/2013 - ERJ-II -- 4+50+27+15+7,5=103,5p.
★ YLA-laatuarvostelu 3/2014 - YLA2 -- 21(14+7)-29(21+8)-17-18-4=89p.

Miksi en osaa enää yllättyä siitä, että myynti-ilmoituksen selaamisesta jää jälleen reikä rahapussiin? Etenkin kun kyseessä on Dark Side Trakehnersin myytävistä varsoista. Olisi varmasti useampi kauppakirja jouduttu tekemään, mutta tallissa oli jo valmiiksi upeita trakehner raakileita odottamassa tulevaisuutta kilparadoille. Myytävistä varsoista silmiin osui komea tähtipäinen orivarsa, jonka eleet ja liikkeet tekivät vaikutuksen. Outlawiksi ristitty pikkuinen oli jo varsasta todella helppo käsitellä ja kouluttaa. Uudet asiat ja esineet varsa hyväksyi helposti eikä säikkymisiä ilmennyt. Monet ihailivat ja ihmettelivät varsan helppoa olemusta. Tämä taitaa olla ensimmäinen varsa, joka todella on oppinut asiat näin nopeasti!

Eipä luonne hirveästi aikuisena ole muuttunut. Ainoastaan tammoista kiinnostuminen on tullut vahvasti esiin, mutta olisin voinut jo huolestua jos neitokaiset ei tämmöistä oria kiinnostaisikaan. Eikä tuokaan tilanne täysin käsistä lähde. Outlaw saattaa hörähdellä kevyesti ja kaaputtaa etujalallaan ilmaa, jos tamma on tarpeeksi lähellä. Toisia oreja saisi jo pidellä tosissaan näissä tilainteissa. Tallissa ori on tyyneen rauhallinen. Huomion keskipisteenä nauttiva Outlaw rakastaa herkkuja, rapsutuksia ja harjaamista. Taskut ori tutkii tarkasti jokainen kerta, jos vain sinne taskunpohjalle olisi jäänyt pieni leivänpala. Perinteinen herkkutarkastus on kaikille työntekijöille jo tuttua. Varusteiden kilinä saa Outlawin havahtumaan todellisuuteen, merkitseehän se ihanaa ratsastuslenkkiä tai kunnon hikitreeniä! Outlaw on aina valmis työskentelemään, eikä varusteiden laitossa kiukuttelu ainakaan nopeuta lenkille lähtöä ja sen hevonen tietääkin.

Kyvykäs estelahjakkuus on vahva hermoinen ja varma ratsu. Kummitukset eivät hevosta pelota missään, eikä uudenlaiset esteetkään ole säikkymistä aiheuttanut. Ratsastaja pärjää pitkälle hyvillä hermoilla ja maltilla. Epäselvät avut ja ohjista kiskominen saa Outlawin näkemään punasta ja sinistä. Painoavut on kuin avainsana täydellisyyteen. Esteille ori saattaa pyrkiä vauhdikkaasti, joten kevyillä pidätteillä ja maltilla tilanteen saa hyvin rauhoitettua. Sarjoilla maltillisuus on todella tärkeää, muuten etenkin viimeinen este hypätään todella läheltä ja vauhti tippuu. Koulua Outlaw vääntää mallikkaasti ja uskoisin, että myös kouluradoilla ori voisi saada hyvää menestystä. Outlaw on kuitenkin täysin estepainotteisesta suvusta, joten pidämme siitä lajista täysillä kiinni. Kotona on kiva tehdä välillä vaihteluksi koulukiemuroitakin. Maastossa ori on varmajalkainen ja rauhallinen. Laukkapätkät menee aina hallitusti. Uiminen on kesän suosikki puuhaa! Kuumina päivinä on kiva lähteä järvelle vilvoittelemaan paarmoja karkuun, eriasia kuinka saat Outlawin takaisin rantaan. Se ei ole mikään helppo homma...

Outlaw tarhaa yksin, kauempana muista. Ainoa ori jota Outlaw sietää edes vähän, on rautias trakehner Niko. Orit voidaan sijoittaa vierekkäisiin tarhoihin, eikä vaaratilannetta synny. Muuten Outlaw ei siedä muita oreja lähellään. Onneksi ratsastaessa ori ei välitä ollenkaan, onko edessä ori tai tamma. Se nyt on täysin selvää että tammoista Outlaw on syytä pitää kaukana. Sitä ei sähkölangat paljon pidättele, kun tarpeeksi kiinnostava neitokainen on tähtäimessä.

Kaikinpuolin ori on upea pakkaus. Reissut sujuu hyvin eikä uudet paikat hermostuta hevosta ollenkaan. Outlawista odotetaan kyvykästä kilparatsua ja laadukasta jalostusoria. Tulevaisuus näyttää, mitä tulee tapahtumaan. Outlaw on ehdottomasti yksi silmäteristäni.




i. Life On TV
  trak, mrn, 169cm
  estepainotus
  VIR MVA Ch
ii. Mouth To Mouth evm
  trak, rn, 168cm
iii. White Demon evm
iie. Crippling Blow evm
ie. Panthera House evm
  trak, trn, 167cm
iei. Chlorophorm evm
iee. Statue Eyes evm
e. Küss Mich Jetzt
  trak, trn, 166cm
  estepainotus
  VIR MVA Ch, KTK-II, ERJ-I
ei. Gefahrensignal evm
  trak, rn, 169cm
eii. Draufgänger evm
eie. Rosenduft evm
ee. Friedenskuss evm
  trak, prt, 163cm
eei. Kirow evm
eee. Todeskuss evm



i. Life On TV: Komea mustanruunikko ori saapui Saksasta Dark Side Trakehnersiin, jossa hevonen on tehnyt näyttävän esteuran 160cm korkeilla radoilla. Luonteeltaan sähäkkä ja tulinen. Menestystä on tullut myös näyttelyistä, muotovalio- tittelin merkeissä. Orilta löytyy monia jälkeläisiä, joista suurinosa on päässyt näyttämään lahjojaan esteradoilla.

ii. Mouth To Mouth: Hevonen ei ole suurempia estekilpailuita voittanut mutta näyttelyt ovat tuoneet orille enemmän kunniaa ja mainetta. Kantakirjaan toiselle palkinnolle päässyt Mouth To Mouth, miellytti monia saksalaisia tammojen omistajia. Radalla orilla hypittiin 140cm ratoja. Herkkyys ja paineensietokyky oli kilpailutilanteissa koetuksella. Mouth To Mouth on jättänyt parisenkymmentä jälkeläistä, joista osa on lähtenyt muualle maailmalle. Kyvykkäitä kilparatsuja löytyy myös joukosta vaikkei isä taituri ollutkaan.

iii. White Demon: Nimensä perusteella voisi luulla oria kimoksi, mutta todellisuudessa ori oli täysin musta ilman mitään merkkejä. Luonteeltaan sähäkkä, vilkas ja oman arvonsa tunteva hevonen. Monet pelkäsivät White Demonia eikä uskaltaneet mennä lähellekään karsinaa. Esteradoilla menestynyt jopa kansallisella tasolla. Jälkeläisiä ei montaa ole, koska hevosen luonne on karkoittanut tammojen omistajia kauaksi. Jokainen White Demonin jälkeläinen on osoittautunut menestyväksi esteratsuksi.

iie. Crippling Blow: Pienessä kilpatallissa syntynyt ja koulutettu ruunikko tamma on näyttänyt taitonsa rataesteillä ja jopa maastoesteillä. Monipuolinen käyttöratsu oli luonteeltaan herkkä mutta nöyrä. Työstenteli mielellään ja nautti työskentelystä. Neljän orivarsan ylpeä emä on kantakirjattu kolmannelle palkinnolle. Näyttelyistä on kerääntynyt myös monia pokaaleja, ruusukkeita ja champion arvonimi.

ie. Panthera House: Todella herttainen tapaus, joka tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Pantheralla on kilpailtu esteillä, koulua sekä maastoesteitä kohtuullisesti menestyen. Monipuolisena harrasteratsuna toimiva Panthera näytti parhaat taitonsa 140cm rataesteillä. Kaksi jälkeläistä jättänyt Panthera jouduttiin lopettamaan 17-vuotiaana ähkyn takia.

iei. Chlorophorm: Italiassa menestyksekkään uran tehnyt kilparatsu oli aikansa suosituimpia jalostusoreja. Saksassa alunperin syntynyt Chlorophorm myytiin viisivuotiaana italialaiselle kilpatallille, jossa ori sai viettää koko kilpailu aikansa. Jalostukseen hevonen palasi kasvattajalleen Saksaan. Yli viidenkymmenen varsan isä on periyttänyt jälkeläisilleen rauhallista luonnetta, erilaisempaa hyppytekniikkaa sekä vahvempaa rakennetta.

iee. Statue Eyes: Tämä upea tamma menehtyi vasta kuusivuotiaana, ensimmäiseen varsomiseen. Todella upea luonteinen tamma, jonka tulevaisuuteen oli suunniteltu kaikenlaista. Omistaja päätti astuttaa tammansa ennen kilpailemisen aloittamista, josta tuli kohtalokas päätös. Eläinlääkäri ei saanut tammaa pelastettua mutta orivarsa saatiin säilymään hengissä. Sijaisemä löytyi nopeasti joka pelasti tämän pienen varsan elämän.

----------------------

e. Küss Mich Jetzt: Dark Side Trakehnersin omistuksessa vaikuttanut neito on luonteeltaan rauhallinen ja rento. Ratsuna keskittyvä ja erittäin taitava. Liidokkaat ja tasaiset askeleet ovat tamman uran aikana hurmanneet monet tuomarit. ERJ:n esteratsastuskilpailuista tamma on kahminut huikeat 107 sijoitusta! Küss Mich Jetzt on palkittu muotovalio- tittelillä sekä kantakirjattu toiselle palkinnolle. Jälkeläisiä Küss Mich Jetzt ei ole vielä montaa jättänyt, mutta tamma on periyttänyt jälkikasvulleen näyttäviä liikkeitä, rauhallisuutta sekä upeaa rakennetta. ERJ:n laatuarvostelussa Küss Mich Jetzt saavutti ERJ-I maininnan.

ei. Gefahrensignal: Ruunikko komistus on tehnyt näyttävän uran 150cm radoilla sekä maastoesteillä. Suuremmat pokaalit jäivät saavuttamatta, mutta hyviä mainintoja ja titteleitä saavutettiin. Valitettavasti ori loukkasi itsensä ja ura päättyi siihen. Loukkaantuminen ajoi orin omistajan myynti päätökseen, sillä hevosen vaiva ei olisi kestänyt aktiivista jalostuskäyttöä. Ori myytiin harrasteratsuksi naiselle, samalla astuen satunaisesti tammoja. Gefahrensignalia liikutettiin mahdollisimman monipuolisesti kaikesta huolimatta. Eräänä talvena ori kuitenkin liukastui tarhassaan ja jalkavamma paheni entisestään, joten omistajan oli tehtävä raskas päätös ja päästää ori vihreille laitumille. Jälkeläisiä Gefahrensignal jätti 11kpl. Ori on myös kantakirjattu toisella palkinnolla.

eii. Draufgänger: Kilpailukentillä tämä ori ei ole käynyt kuin pyörähtämässä, sillä jo alkuvaiheissa Draufgänger otti jalansijaa jalostusorina. Vaikka ori ei itse kilpaillut, sen jälkeläiset ovat osoittautuneen olevan kelpo kilpahevosia niin este- kuin kouluradoillakin. Kapasiteettia hevosella riittäisi niin este- kuin koulukilpailuihinkin, mutta orin omistaja on vahvasti sitä mieltä, että hevosen treenaaminen verottaisi sen voimia sen verran, että se vaikuttaisi siitosorin tehtäviin. Jälkeläisiä Draufgänger on jättänyt yli 47kpl. Ori on kantakirjattu toisella palkinnolla.

eie. Rosenduft: Luonteeltaan ei niin miellyttävä pakkaus, mutta rakenteeltaan jotain täydellisyyttä hipovaa näkyä. Rosenduftilla ei kilpailtu juuri ollenkaan, koska tämän elämä on pyörinyt jo maitovarsasta lähtien näyttelyitä kierrellen ja tämän jälkeen siitostamman virassa. Rosenduft kantakirjattiin huikein pistein ja arvosteluin ensimmäisellä palkinnolla! Jälkeläiset ovat olleet todella kysyttyjä. Rosenduftin energinen ja hieman haasteellinen luonne johtui varmasti liian vähäisen aktiviteetin puutteista. Kunnon harjoitteluohjelman avulla tammasta olisi varmasti kuoriutunut vauhdikas esteratsu, mutta tätä ei nähty tarpeelliseksi. Punaruunikko kaunokainen menehtyi äkkisesti sairauteen 18-vuotiaana.

ee. Friedenskuss: Luonteeltaan hieman haastava ja todella diivamainen. Tiettyinä aikoina tamma on jo melkein mahdoton. Vaikka tamma on aiheuttanut omistajilleen harmaita hiuksia, satulaan noustessaan tajuaa, miksi hevonen on vielä tallissa. Ratsastettavuudeltaan ihanteellinen Friedenskuss on monipuolinen ja todella yhteistyöhaluinen. Isot esteet ylitetään kauniisti ja tarvittaessa tarkemmatkin koulukiemurat suoritetaan asiallisesti. Tammalla on kilpailtu seura- ja aluetasonkilpailuissa tasaisesti menestyen. Kymmenen kertaa kotiaan vaihtanut Friedenskuss on kantakirjattu kolmannelle palkinnolle. Nykyisin tamma nauttii eläkepäivistään Freiburgissa pienellä yksityistallilla.

eei. Kirow: Sähäkkä luonteinen ori toimi pääasiassa jalostusorin tehtävissä. Hevoselta odotettiin kilpailuista paljon, mutta saavutukset eivät olleet tavoitteissa lähelläkään. Kirow kantakirjattiin toiselle palkinnolle, jonka jälkeen tamman omistajat kiinnostuivat tästä upea rakenteisesta orista. Kirow on periyttänyt jälkeläisilleen upeaa rakennetta ja kipakkaa luonnetta. Kirow oli yksi kysytyimmistä puolalaisista jalostusoreista aikanaan. Ratsuna ori oli vaativa. Hevonen toimi ratsastajalla, joka tiesi tarkalleen mitä hevoselta pyytää ja miten pyydetään. Puolitoista vuotta ennen orin kuolemaa, tämä myytiin huutokaupassa Saksaan, jossa ori kerkesi jättämään kuusi jälkeläistä, Puolassa varsoja oli jo noi 67kpl. Sydänvaivojen vuoksi ori jouduttiin lopettamaan 20-vuotiaana.

eee. Todeskuss: Punaruunikko Todeskuss syntyi ratsastuskoulussa mutta tämä myytiin pian vieroituksen jälkeen yksityishenkilölle. Tamma oli helppo ja nopea kouluttaa ja uusi omistaja huomasi pian tamman kapasiteetin ja taidot esteillä. Todeskuss pääsi kilpailemaan 130cm rataesteitä kohtalaisen hyvin vielä menestyen. Omistajan esteharrastusinto loppui kuin seinään tämän ystävän menehtymisen jälkeen, joka tapahtui maastoestekilpailuissa. Todeskuss kilpaili hetken kouluratsastuskilpailuissa heikolla menestyksellä. Lopulta omistaja päätti myydä tamman. Uudella omistajalla Todeskuss kilpaili vielä hetken rataesteillä, kunnes siirtyi jalostustamman tehtäviin. Jälkeläisiä Todeskuss on jättänyt viisi.


Varsat
s. 26.03.2012 - o. Breaking to Law CTN - trak - e. Betty Boob J
s. 25.06.2012 - o. Carbon Ponce de Leon - trak - e. Heiligen Sirene CTN
s. 02.10.2012 - t. Dark Anna Sun - trak - e. All I Need xx
s. 02.01.2013 - o. Elessar - trak - e. Dark Eilinel
s. 16.04.2013 - o. Siegfried CTN - trak - e. Schwarz Baroness CTN
s. 28.05.2013 - o. Criminal of Love CTN - trak - e. Cynthia Lilic CTN


NJ:n näyttelyt:

pvm paikka palkinnot tuomari
21.03.2012 Alegre NJ LKV2, irtoSERT, Js Henna L.




ERJ:n estekilpailut:
51 sijoitusta / 10 voittoa


pvm paikka jaos luokka sijoitus
07.07.2012 Sonic Warmbloods ERJ 160cm 6/50
10.07.2012 Swift Stud ERJ 160cm 5/30
11.07.2012 Swift Stud ERJ 160cm 2/30
12.07.2012 Swift Stud ERJ 160cm 1/30
15.07.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 3/30
18.07.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 3/30
19.07.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 1/30
21.07.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 2/30
22.07.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 2/30
22.07.2012 Rosenheim ERJ 160cm 5/40
23.07.2012 Hex Sporthorses ERJ 160cm 1/60
23.07.2012 Cirion Stud ERJ 150cm 4/30
26.07.2012 Rosenheim ERJ 160cm 6/40
05.08.2012 Contenemo ERJ 160cm 6/40
05.08.2012 Wiesehain ERJ 160cm 1/30
06.08.2012 Contenemo ERJ 160cm 4/40
08.08.2012 Bairdon ERJ 160cm 2/60
10.08.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 3/30
11.08.2012 Solo ERJ 160cm 1/40
12.08.2012 Cirion Stud ERJ 160cm 4/30
23.09.2012 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 4/30
08.10.2012 Nonshein ERJ 160cm 4/40
11.10.2012 Nonshein ERJ 160cm 1/40
11.10.2012 Nonshein ERJ 160cm 4/40
12.10.2012 Nonshein ERJ 160cm 6/40
15.10.2012 Rhonwen ERJ 160cm 3/40
26.10.2012 Cheval Delamer ERJ 160cm 2/40
04.11.2012 Cabin 21 ERJ 150cm 1/40
09.11.2012 Cabin 21 ERJ 160cm 5/40
23.02.2013 Koston Suomenhevoset ERJ 160cm 6/60
01.03.2013 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 4/30
04.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 2/50
05.03.2013 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 5/30
08.03.2013 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 4/30
08.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 1/50
09.03.2013 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 4/30
12.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 5/50
13.03.2013 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 1/30
16.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 2/50
17.03.2013 Wymondham ERJ 160cm 5/50
17.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 6/50
18.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 6/50
20.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 2/50
21.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 7/50
24.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 3/50
27.03.2013 London Trakehners ERJ 160cm 5/50
05.04.2013 Akileya ERJ 160cm 5/40
10.04.2013 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 1/30
11.04.2013 Dark Side Trakehners ERJ 160cm 3/30
24.04.2013 Bogart&Britanov ERJ 160cm 5/30
27.04.2013 Bogart&Britanov ERJ 160cm 4/30



» Päiväkirjamerkinnät

» 25.08.2013: Kantakirjaukseen mars...!
Outlaw oli kuurattu ja kiillotettu niin hyvin, kuin vain mahdollista. Vielä kun orin saisi kiiltävänä trailerista pihalle, olisi todella hieno juttu. Käytöstavat on löytynyt ja näköjään vielä hallussa itse tilaisuudessa. Ori oli rauhallinen vaikka ympärillä pyörivät muut orit sitä kiukuttikin. Lopulta tuloksena oli kolmas palkinto, johon olin kohtuu tyytyväinen. Tuomarit antoivat seuraavanlaisen lausunnon orista: "Ryhdikäs ja orimainen, kaunis pää, kaula hieman lihaksettoman oloinen. Lyhyt kaula, korkea ja terävä säkä, pitkä runko, vahva selkä. Hajavarpainen sekä edestä että takaa. Seisoo huonosti kuvassa, mikä laskee pisteitä.".

» 02.08.-03.08.2013: Keskiaikaiskurssi & -markkinat

Perjantai 2.8

Tänään oli se päivä, jota pelkäsin ja samalla odotin innolla. Miksi aina suostun kaikkeen? Carbonin nuorin tallitytöistä oli lukenut ilmoituksen keskiaikaisesta ratsastuksesta, kuulemma sopisi minulle täydellisesti. Käyn nykyisin todella vähän missään virkistymässä ja teen pelkästään tallitöitä joka päivä. Nämä oli perusteet, miksi minun pitäisi osallistua kurssille, sehän tulee olemaan varmasti todella huippua! Koska tallityttöni on erinomainen puhumaan, aloitin miettimään kenet hevosen mukaan ottaisin. Melkein kaikki ovat herkkiä ja vaativia... Olisi kiva lähteä reissuun niin, ettei pois lähtiessä tarvitse hävetä silmiä päästään. Holsteinit olivat nyt poissa laskuista, joten jäljelle jäi estekonkarit. Lopulta päädyin kahteen vaihtoehtoon, joita jouduin arpomaan kaksi päivää kumman valitsen. Päätin lopulta ottaa mustan ritarini, Outlawin Timmyn sijasta. Onhan se nyt hienoa että hevonen näyttää todelliselta yönritarilta kun sentään keskiaikaista ratsastusta lähdetään oppimaan! Aamu valkeni kirkkaana ja lämpöisenä, oli aika pistää tavarat pakettiin ja lähteä matkalle.

Matka sujui rauhallisesti hilpeässä tunnelmassa. Tilanteeni oli jotenkin jo huvittava, eikä hilpeydelle meinannut loppua tulla, kun kaarsin auton kohti linnaa. Mukulakivetyksellä oli ilkeä ajaa ja trailerissa Outlaw heräili selkeästi ryminään. Aukiolla näkyi muitakin trailereita, joten kaarroin heidän luokseen. Mikäli nämä muut olivat myös kurssilaisia, tunsin itseni hieman, sanotaanko että vanhaksi. Kaksi keskiaikaisesti pukeutunutta naista tuli luokseni ja tervehti minua iloisesti, he olivat Diamonte ja Ramona, kurssin ohjaajat. Joukosta puuttui vielä kaksi, joten heitä täytyisi vielä odotella hetki. Olen joko arka tai en muutenvain saa sanaa suustani. Kaikki puhelivat keskenään iloisesti, mutta minä tuijotin varpaitani ja mukulakivitystä. Yleensä olen puhelias, mutta nyt meni todellakin sormi suuhun. Tunnin odottelun jälkeen, loputkin saapuivat ja oli aika tutustua alueeseen.

Kaikki näytti todella vanhalta mutta jotenkin mystiseltä ja uniikilta. Aivankuin olisin saapunut toiselle planeetalle. Pihassa näkyi erilaisia kukka-asetelmia, hienoja patsaita ja veistoksia. Kissoja kulki välillä ohitsemme, uskon että tälläisellä alueella kissoille löytyy paljon työtehtäviä hiirijahdissa... Talli sijaitsi isossa kivisessä rakennuksessa, jonka sisätilat olivat avarat ja yllättävän siistit. Karsinan väliseinät eivät olleet kovin korkeat, joten voi olla mielenkiintoista majoittaa orit ja tammat keskenään tänne. "Käytävän perältä pääsee pienempään tallirakennukseen, jonne voidaan majoittaa orit tai tammat, kumpia nyt vähemmän onkaan". Noniin tuo tieto helpotti jo paljon. Kuvittelin jo valvovani yöt siinä pelossa, että Outlaw rymistelee karsinastaan tutustumaan lähemmin neitojen kanssa. Oli aika hakea tavarat autosta ja siirtyä itse linnaan tutustumaan majapaikkoihin. Linna oli valtava, en ikinä olisi voinut kuvitella että yöpyisin sellaisessa paikassa. Kaikki oli vanhaa, kaunista ja hienoa. Epätodellinen olo suorastaan. Meidän johdatettiin rappuset ylös. Edessä oli pitkä käytävä, jonka kummallakin puolella oli ovia. Saimme vapaasti valita huoneemme, joten tyydyin perimmäiseen huoneeseen. Huokaisin syvään astuessani ovesta sisään, näkymä oli huikea. Värikkäät kankaat ja kivinen seinä oli upean näköinen. Kaikki ne erikoiset koristeet ja miekat seinällä teki reissusta kokoajan todellisempaa. En ollutkaan unessa? Kyllä kotitallin tytöt olisi ihmeissään, kun näkisi tämän paikan. Ehkä heitä vielä harmittaa kun suostutteli minut tänne. Uskoisin että he olisivat rakastuneet paikkaan, yhtälailla kuin minäkin. Isosta ikkunasta näkyi kauas laitumille asti, jossa laidunsi yli kymmenen hevosen joukko. Laskin reppuni sängylle ja lähdin huoneesta takaisin alas aulaan. Kun tiloihin oli tutustuttu ja tavarat viety huoneisiin, meitä pyydettiin tuomaan hevoset ulos aukiolle ja esittelemään ne muille. Tuumasta toimeen!

Outlaw katsoi minua silmät suurena kun avasin takarampin. Ori peruutti rauhallisesti trailerista samalla tarkkaillen ympäristöään. Vaikka pihassa oli jo muutama hevonen, Outlaw pysyi rauhallisena. Porukkaan oli eksynyt pääasiassa puoliverirodun edustajia, todella rauhallisia yksiöitä. Kukaan ei nostanut meteliä mistään vaikka orit ja tammat olivat suhteellisen lähekkäin. Olimme viimeisenä esittelyssä. Pakko myöntää, että porukassa oli pari todella mielenkiintoista yksilöä. Eräs ori olisi kiinnostanut minua suuresti omalle tammalle, mutta nyt oli aika keskittyä muihin juttuihin kuin perus kilpa- ja siittolatallin pyörittämiseen. Outlaw sai muilta paljon kehuja komean ulkonäön takia. Ohjaajat veivät meidät talliin, jossa sovittelimme hyvän asumisjärjestelyn hevosille. Outlaw pääsi etuoven viereiseen ensimmäiseen karsinaan, hieman kauemmaksi muista. Olin tyytyväinen tähän. Maha oli murissut jo monta tuntia, joten oli helpottavaa kuulla päivällisen odottavan meitä. Olisiko ruoka jotain tavallista vai sekin keskiaikaista? Toivottavasti ei.

Todella nirso kuin olenkin, oli erittäin mielenkiintoista maistella ristiretkiläisten tuomia mausteita. Onneksi joukkoon oli sopinut perinteisesti perunaa ja pihvejä. Muuten olisin voinut harmitella reissua mahdollisen nälkäkuoleman takia. Ruokaillessamme oli mukavaa tutustua muihin kurssilaisiin ja ohjaajiin. Tunnelma oli iloinen mutta jännittynyt. Kaikille tämä oli täysin uusi kokemus ja kaikki jännitti hevostensa suhtautumista uusiin esineisiin ja asioihin. Vaikka kotona hevoset toimisivat moitteettomasti, nyt ollaan niin äärirajoilla uusissa tilanteissa. Outlaw on kuitenkin suhtautunut uuteen ja erilaiseen paikkaan todella hyvin, vaikka hieman arvelinkin kuinka meidän käy...

Pienen ruokalevon jälkeen oli aika lähteä satuloimaan hevosia ensimmäiselle ratsastustunnille. Jännitti todella paljon! Ori seisoi tyyneenä karsinassaan. Varusteiden tuttu kilinä sai orin hieman valpastumaan, se tiesi mitä oli edessä. Eipä uusi paikka hevosta kauheasti vaivannut, kun perinteiseen tapaansa taskuni tutkittiin hyvin, ettei mitään porkkanan tai leivänpalaa olisi jäänyt taskuun. Kaikki herkut kyllä huomataan! Varusteet saatu niskaan ja suojat jalkoihin laitettu, sitten ei muutakuin kohti kenttää. Pari ratsukkoa käveli jo kaviouraa pitkin kun saavuimme. Ohjaajat seisoivat kentän keskellä ja puhelivat toisilleen. Kiristin satulavyön ja nousin ratsaille. Kentän yhdessä kulmassa oli katos, jossa oli erilaisia välineitä. Haarniskat ja pitkät seipäät tunnistin esteiden lisäksi heti, mutta ämpäreissä oli erivärisiä kankaita. Jännitys sisälläni senkuin kasvoi, mitähän kaikkea me joudummekaan tekemään... Lopulta kaikki ratsukot oli saapunut kentälle. Ihailin yhtä holsteinoria, kunnes ohjaajat aloittivat tunnin. Tunnin tarkoituksena oli tutustua perinteiseen keskiaikaiseen ratsastukseen. Hevoset saavat totutella värikkäisiin viireihin ja lippuihin sekä haarniskoiden kilinään. Syvä henkäys. Se on menoa nyt! Tunti alkoi kuin tavallinen valmennus. Hevosia lämmiteltiin ja harjoiteltiin väistöjä. Diamonte kehoitti meitä yrittämään samoja asioita ohjat vain toisessa kädessä. Nyt painoavusta olisi apua ja onneksi Outlaw oli siihen hyvin tottunut. Alkuun ori ei kuunnellut mitään mitä tein, mutta lopulta sain väistöt sujumaan. Ravissa ei saanut enää keventää ja jalustimet pitivät olla pitkät. Miksi valitsin juuri sen hevosen, jonka ravissa on hirveää istua keventämättä? Voi kuinka takapuoli tulee olemaan kipeä illalla... Pompin satulassa kuin perunasäkki, ei voi mitään. Harjoitukset sujui kaikilta kohtuullisen hyvin, kunnes Ramona toi kentälle uusia esineitä. Kaksi hevosta laittoi komean shown pystyyn, kun haarniska raahattiin keskelle kenttää. Sitä ryminää Outlawkin säpsähti ja mulkoili. Selvästikään hevoset eivät olisi halunneet tutustua peltikasaan. Kuljimme kaviouraa pitkin käynnissä, kun eripuolille kenttää pystytettiin lippuja ja viirejä lepattamaan. Kaksi ratsua ei halunnut mitenkään hyväksyä uusia asioita ja ratsastajilla oli todellinen työ saada hevosensa hallittua. Olin iloinen ettei oma orini pelännyt niin paljoa. Huomattavasti enemmän Outlaw tarkkaili ympäristöään ja kulki varovaisen jäykkänä. Kun haarniskaa liikautettiin, Outlaw kiinnitti kaiken huomion siihen ehkä hieman säpsähtäen. Toista oli kaksi muuta hevosta, jotka ei meinannut enää pysyä mitenkään hallinnassa. Tunnin lopuksi talutimme hevosia lippujen ja haarniskan vierestä ja annoimme rauhassa niiden haistella uusia esineitä. Kahden palokkaan hevosen omistajille pidettiin pieni keskustelu, varmasti turvallisuus syistä. Oli tämäkin kokemus! Ylpeys uhkusi sisältäni kun talutin oria takaisin talliin. Pelot olivat selvästi turhia ja toisaalta, kun asiaa miettii uudelleen, Outlaw oli täydellinen valinta tähän reissuun.

Illalla yhdeksältä oli aika nauttia tuhti iltapala porukalla. Päivän tapahtumista riitti puheenaihetta kaikille. Kello läheni jo puoltayötä, kun kaikki malttoivat siirtyä omiin huoneisiin. Kurssilaiset olivat kaikki todella mukavia ja ystävällisiä, joiden kanssa olisi viettänyt enemmänkin aikaa. Viikonloppu ei tuntunut enää ollenkaan pelottavalta. Kellokin oli jo niin paljon, ettei kotitallille kehdannut enää soittaa. Toivottavasti tytöt on pärjännyt laumani kanssa hyvin ja nauttinut minun töiden teosta tosissaan. Ehkä he vielä manaavat sitä, että olen täällä niinsanoitusti, lomailemassa. Melkein tuplatyöt ovat heitä kotona vastassa. Hyvällä mielellä menin valtavaan ja pehmoiseen sänkyyn loikoilemaan ja miettimään vielä päivän tapahtumia. Hieman jäseniä särki, kiitos Outlawin epämukavan ravin.

Lauantai 3.8

Kello oli herättämässä kahdeksalta. Normaalisti uudessa paikassa unta saa hakemalla hakea, mutta nyt nukuin todella sikeästi. Oli todella hiljaista, mietin oliko muut edes vielä herännyt. Uusi päivä ja uudet kujeet, nyt suihkuun ja päivään valmistautuminen voi alkaa. Yhdeksältä aamupala odotti isossa salissa. Muita ei vielä näkynyt mutta nälkä pakotti minut ottamaan varaslähdön. Pöydässä oli vaikka minkälaista tarjolla, minä tyydyin salaattiin ja leipään. Ei kestänyt kauan, kunnes saliin alkoi saapumaan muita unisen näköisiä ihmisiä.

Kymmeneltä alkaisi ensimmäinen ratsastustunti, joten suuntasin kohti tallia. Outlaw hörähti hiljaa kun avasin oven. Hevoset oltiin jo ruokittu ja Outlaw vaikutti tyytyväiseltä. Olikohan aamutallintekijä antanut orilleni omenan, kun niin tyytyväiseltä näytti. Harjapakki karsinaan ja valmistautumaan koitokseen. Olinko liian aikasessa joka asiassa? Olin taas ensimmäinen liikkeellä ja silti tuntuu aina että kiire tulee. Muut selviävät yllättävän lyhyessä ajassa... Talliin asteli tutut ohjaajamme, jotka toivottelivat hyvät aamut ja kertoivat tulevasta tunnista. Ramona kiikutti tallin perältä meille rekvisiittaa tuntia varten. Meidän piti laittaa päällemme kevyt haarniska, joka sisältää kevyen kaavun, hanskat sekä metallisen rengaspaidan. Outlaw katsoi minua hölmistyneenä kun sain vaatteet niskaan. Vaatteet olivat kohtalaisen mukavan päällä. Mietitytti minkälaiset oltavat niillä ihmisillä oikeasti oli keskiajalla. Ei heillä varmastikaan näin kevyt varustus ollut. Se siitä mietintä hetkestä, olimme Outlawin kanssa valmiita uuteen seikkailuun.

Tunnin alkuun teimme Diamonten ohjeilla alkuverryttelyn. Siinä samalla Ramona kantoi kentälle rekvisiittaa. Tutut kaksi säikkyjää jatkoivat perinteitään. Suorastaan ihmetytti, miksi he olivat valinneet tuollaiset hevoset keskiaikaiskurssille, jossa varmasti tehdään jotain muuta kuin hypitään pystyesteitä tai väännetään koulukiemuroita. No kukin tavallaan. Ainakin sain omasta ratsustani olla ylpeä. Ensimmäinen virallinen harjoitus oli oppia kurkottelemaan maahan ratsun selästä käsin vauhdissa. Outlaw katsahti minua kummissaan ensimmäisillä kurkottelu harjoituksilla. Lopulta hevonen oli välittämättä koko tilanteesta. Askellus lähti seilailemaan herkästi sille puolelle, kummalle kurkottelin. Vauhtia lisättiin omaan tahtiin mikä ratsukosta hyvältä tuntui. Laukassa Outlaw yritti hieman protestoida inhottavaa epätasapainoa selässään yllättävillä pyrähdyksillä. Satulassa pysyin onneksi, vaikkei kaukana tippuminen ollutkaan. Oria ratsastetaan muutenkin paljon painoavuilla eikä tämä harjoitus ollut selvästikään orille mieleinen. Tehtävä suoritettiin kuitenkin kunnialla. Kun homma sujui hyvin, meille annettiin kepit käteen. Sitä Outlaw kavahti jo enemmänkin, enkä aluksi meinannut saada Ramonan tarjoamaa keppiä. Outlaw väisteli keppiä vahvasti. Nousin ratsailta, otin kepin käteeni ja annoin Outlawin haistella sitä kaikessa rauhassa. Ori korskui hermostuneesti mutta antoi nousta satulaansa keppi mukanani. Kahdelle arkajalalle oli turha keppiä edes yrittää tarjota kun muutenkin hevoset olivat valmiita hyppimään seinille. Heitä odottaisi tänään kevyt palaveri asiasta. Luulen että heille annetaan kurssille tallin omat hevoset, koska osallistumisesta ei tule noiden hevosten kanssa yhtikäs mitään. Kun lopulta Outlaw oli jotenkin hyväksynyt sivulla roikkuvan kepin, oli tarkoitus kokeilla osua matkan varrella oleviin tauluihin ja omenoihin. Ensimmäinen kerta meni täysin pieleen. Ori säikähti heilahtavaa keppiä ja kolahdusta sen verran että taulu jäi sekunissa kovin kauaksi meistä. Sama toistui vielä kahdeksan kertaa, kunnes tauluun osuin hyvin ja sain jopa omenoita tiputettua. Vartin harjoittelun jälkeen luulin jo tunnin olevan loppusuoralla, mutta mitähän vielä! Tilannetta ei ainakaan helpotetty yhtään, kun tarkoituksena oli noukkia maasta metallisia renkaita kepillä. Syvä huokaus ja taas mentiin. Outlaw ei keppiä enää niin paljon säikkynyt ja pari rengasta sainkin noukittua. Oli todella hyvä fiilis siitä! Outlawistahan kuoriutuu oikea keskiajan toiminta hevonen, pienen totuttelun jälkeen. Ihailemani trakehnerori selviytyi tehtävistä hyvin, jopa paremmin kuin oma hevoseni. Ihailu sitä rautiasta hevosta kohtaan vain kasvoi entisestään. Loppuun saimme tehdä verryttelyt kuinka itse halusimmekaan. Diamonte muistutti meitä vielä tämän päiväisestä keskiaikaismarkkinoista. Sitä odotinkin mielenkiinnolla! Ensiksi pitää kuitenkin käydä lounaalla maistelemassa uusia makuja.

Linnan suurella aukiolla oli erilaisia kojuja pystytettynä. Torilla suurinosa ihmisistä kulki vanhoissa vaatteissa ja jotkut olivat ritarin asusteissa. Myyjät olivat tietenkin pukeutuneet asiaan kuuluvasti. Ei voinut kuin ihmetellä mitä kaikkea myynnissä olikaan. Erilaisia keskiaikaisia keittiö tarvikkeita, sota kirjoja, puukenkiä, hevosten tarvikkeita ja esittely kojuja. Oli todella vaikea ostaa mitään tulijaisiksi. Viimeisellä kojulla esiteltiin keskiaikaisia taisteluvälineitä, kirveitä, tikareita, pistimiä, miekkoja ja vaikka mitä ihmeellistä. Tunnelma oli iloinen ja lämmin. Kauempana näin hiekkaisen kentän, johon oli pystytetty värikkäitä lippuja. Arvasin heti mistä oli kyse, taistelu esityksestä. Väki alkoi hiljalleen siirtymään kenttää kohti ja minä seurasin perässä. Kolme ratsukkoa saapui kentälle täysissä varustuksissa, kaksi hieman kevyemmässä mutta yksi kantoi niskassaan raskaan näköistä haarniskaa. Hevoset olivat kookkaita ja rauhallisia. Ramona astui kentälle mikrofoni kädessä ja aloitti selostamisen. Hän osasi kertoa todella tarkasti mitä aikoinaan on tapahtunut ja miksi. Haarniskainen ratsukko siirtyi sivummalle seisomaan kun kaksi muuta valmistautui omaan esitykseensä. Heille annettiin pitkät kepit, joita yllättävä kyllä, hevoset eivät säikkyneet yhtään. Toinen ratsukko pitkän aidan toiselle puolelle ja toinen toiselle, sitten mentiin! Ratsukot nostivat vauhdikkaan laukan ja pam! Säikähdin itse todella paljon, kun toinen ratsukoista mätkähti hevosensa selästä hiekkaan. Hevonen hidasti heti vauhtia kun ratsastaja oli tippunut ja lopulta pysähtyi odottamaan. Hurjan näköistähän se oli! Kyllä tämä matka on kuin yksi elämys. Tämmöistä ei moni pääse näkemään ja kokemaan. Esityksen jälkeen kävin vielä kiertelemässä kojuja. En raaskinut lähteä kotiin tyhjin käsin, joten ostin pieniä koriste-esineitä tuliaisiksi tytöille. Outlawille halusin ostaa muistoksi hevosen päähän laitettavan keltavioletin "maskin". Yllätyin iloisesti kun huomsin kojun, jossa oli myynnissä suosikki ruokaani, lohikeittoa! Tarjolla olisi ollut myös nokkoskeittoa ja savulohta, mutta kipollinen lohikeittoa teki päivästä vielä paremman! Oli aika viedä ostokset omaan huoneeseen ja valmistua jo seuraavaan koitokseen.

Seurueemme saapui kentälle, missä aikaisemmin saimme ihailla markkinoiden turnajais näytöstä. Tavarat oli siivottu ja tilalle tuotu vaikka mitä, vain meitä varten. Oli aseiden käsittelyn oppimisen aika. Diamonte selosti meille tarkkaan mitä tulemme tekemään. Selvisi heti, että minun kutsumalla kepillä oli virallinenkin nimi, peitsi. Saimme puiset miekat käsiin ja aloimme harjoittamaan lyönti tekniikoita heinäpaaleihin. Tämä oli hauskaa agression purkausta! Hymy oli todella kaukana kun eteemme tuotiin oikeat miekat. Se painoi huomattavasti enemmän kuin perus puinen miekka. Onneksi saimme helpon tehtävän - pilkkoa miekalla omenoita. Salilla käyntiä olisi voinut harjoittaa enemmän, koska tämä menee virallisen urheilusuorituksen piikkiin. Kyllä ne omenat kivasti halkeili vähitellen mutta helppoa se ei ollut! Huikasin kun miekat sai palauttaa. Ramona ojensi meille seuraavaan harjoitteluun peitsit. Diamonte kertoi meille peitsien käytöstä ja turnajaisten säännöistä. Peitsillä oli tarkoitus osua vastustajan kilpeen ja tiputtaa tämä hevosensa selästä. Lisäpisteitä sai jos peitsi meni rikki. Oli helpottavaa kuulla ettei turnajaisten tarkoituksena ollut tappaa vastustajaa. Turnajaiset oli enemmänkin näytöspohjainen tapahtuma. Tämä oli todella mielenkiintoinen kaksituntinen opetus. Käsitys keskiajan asioista selvisi aina enemmän ja tilannetta hauskuutti käytännön asiat.

Päivällisellä oli tuliaisia markkinoilta. Voi miten ihanaa, kun sitä herkullista lohikeittoakin oltiin saatu pöytään! Kauhasin ison annoksen lautaselleni. Muut halusivat antaa makuaisteilleen uusia nautintoja maistelemalla erilaisia mausteita ja ruoka-aineita. Koska olin nirso, tyydyin ihanaan lohikeittoon ja sämpylään. Ratsastustunti alkaisi puolentunnin kuluttua, joten lähdin kävelemään tallia kohti maha pinkeenä.

Outlaw oli ihana itsensä eli taskuvaras. Hevonen ei ollut vieläkään muuttunut vaikka kaikkea uutta on kerennyt jo tapahtumaan. Heinät oli jo syöty ja oli aika päästä taas kokeilemaan uusia juttuja. Pieni arvaus minulla oli, mitä tunnilla tehtäisiin. Varustin hevosen ja lähdin kentälle. Arvaukseni osui nappiin, käsittelemme miekkaa ratsain. Meidän oltiin jaettu kolmeen pienempään ryhmään, jotta pääsimme varmasti kokeilemaan raskaan miekan käyttöä. Diamonte toimi meidän tunnin ohjaajana. Tehtävä ei todellakaan ollut helppo! Vaikka Outlaw ei miekkaa juuri pelännyt, minulla oli täysityö saada pidettyä itseni satulassa. Heiveröinen tyttö valahtaa herkästi satulasta niin raskaan miekan painosta. Osuin kuitenkin hedelmiin! Oikeastaan meidän kaikki ryhmän ratsukot pärjäsivät näinkin raskaassa tehtävässä mainiosti. Seuraavaksi meille annettiin keppi eli hienolla nimellä peitsi. Outlawille tämä oli jo tuttu kapistus. Outlaw kulki nätisti suoraan vaikka paino siirtyi väkisinkin enemmän vasemmalle puolelle. Laukassa ori meinasi lähteä vasemmalle hiljalleen mutta sain tilanteet aina hyvin korjattua. Diamonte tiedusteli, että haluaisimmeko tulta kehiin. Hänellä olisi soihtuja mukana jos vain uskallamme kantaa sellaista satulassa. Kuulosti kivalta! En tiedä miten Outlaw suhtautuisi tuleen ja savuun, eli nyt vain kokeilemaan. Laskeuduin satulasta ja otin palavan soihdun käteen. Outlaw mulkoili liekkiä hieman pelokkaana eikä todella halunnut tehdä sen kanssa tuttavuutta. Siirryin varovasti satulan viereen eikä ori päästänyt katsettaan pois liekistä. Pyörähdin hevosen ympäri vielä varmuudeksi ja ori pysyi paikoillaan. Nousin rauhallisesti satulaan ja näin Outlawin silmän edelleenkin tarkkaillen soihtua. Muut kävelivät jo soihdut kädessä kaviouralla. Painoin kantapäät orin kylkeen ja Outlaw lähti kävelemään. Se vilkuili soihtua joka oli oikeassa kädessäni. Hevosesta uhkui epävarmuus mutta silti varmuus ja rauhallisuus vei voiton. Tehtävät suoritettu jälleen kerran kunnialla loppuun! Tallissa annoin Outlawille kolme omenaa ja kaksi porkkanaa palkkiona hienosti tehdystä työstä. Viihdyin tallissa melkein tunnin. Oli todella upea fiilis tästä koko reissusta ja halusin harjailla ja jutustella Outlawin kanssa orin rouskuttaessa iltaheiniään. Iltapala oli kymmeneltä, joten minun piti jo alkaa kiirehtimään jos en haluaisi mennä nukkumaan tyhjällä mahalla.

» 26.07.2013: Estevalmennus, valmentajana raza.
Outlaw olikin minulle aivan uusi tuttavuus. Olimme orin omistajan kanssa puhelimessa jutelleet toiveista valmennukseen liittyen. Olitte verryyttelemässä ulkokentällä. Ori ravaili rennosti kantaen hyvin itsensä, takapää alla ja nätisti kuulolla. Kasailin kentälle muutaman pystyn, trippelin ja yhden kahden esteen sarjan. Aloititte tehden siirtymisiä, joilla varmistettiin että Outlaw on hereillä ja varmasti kuulolla. Ori reagoi apuihisi nopeasti, joten olimme valmiit aloittamaan. Jäitte laukassa pääty-ympyrälle hypäten pientä pystyä. Tarkoitus oli saada hevonen pysymään asetettuna sisälle päin koko tehtävän ajan. Onnistuitte tässä hyvin. Otitte muutamia lämmittelyhyppyjä myös trippelillä. Sait ratsastaa oria reilusti eteen, se selkeästi helposti kasaa itsensä ja menee enemmän ylös kun eteenpäin. On hyvä saada se kuulolle heti alku tunnista, ja ratsastettua kunnolla eteen. Trippelillä saitkin orin hyvin venytettyä. Sarjalle lähestymiset onnistuivat hienosti, sait orin keskelle estettä ja ponnistuskohtakin löytyi hyvin. Teitte vielä muutamia laukanvaihtoja pystyn päällä, ratsastaen kahdeksikkoa. Lopuksi tulitte radan, joka sujui oikein hyvin kun olit suunut Outlawiin vauhtia mukavasti. OIkein näyttävä ja kehityskelpoinen ratsukko olette!

» 25.07.2013: Kaikkeen minä suostunkaan!
Olen siis ilmeisesti lähdössä Uuteen-Seelantiin keskikaikaiskurssille viikonlopuksi Outlawin kanssa! Kiitos ihanan tallityttöni Eibritin, jonka mielestä teen liikaa töitä enkä tee mitää kivaa nykyään. Koska tyttö on erittäin hyvä puhumaan, reissu varattu ja täältä tullaan. Oli vaikea valita hevonen matkaan mukaan. Holsteinit olivat kaikki liian vilkkaita ja meneviä, joten jäljelle pohdintaan jäi Outlaw ja Timmy. Lopulta päädyin mustaan ritariini...