:: Hornanhovi ::

Huvin Surmansyöjä

Virallinen nimi Huvin Surmansyöjä
Rotu, skp Suomenhevonen, ori
Syntymäaika, ikä 18.01.2018 > 12v
Rekisterinumero VH18-018-0148
Väri, säkäkorkeus Tummanrautias, 154cm
Painotuslaji Yleispainotus (HeA - 100cm)
Kasvattaja Sorel / Huvitus
Omistaja Sorel (VRL-00884) / Hornanhovi
Meriitit VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I, ERJ-I

ikääntyy satunnaisesti - siitoskäytössä


Luonnekuvaus

Ensimmäinen lomapäivä ja miten rentouttavaa on juoda aamukahvi terassilla ja katsella, kun tallityöt touhuaa ja hoitaa eläimet. Olin suunnitellut shoppailua internetin syöverissä, mutta mitä vielä! Olin eksynyt lukemaan myynti-ilmoitusta, missä oli jo iäkkäämpiä jalostushevosia kaupan. Silmiini pisti kolme varsin mielenkiintoista hevosta, yksi niistä oli Mörkövaaran Jyväjemmari! Miten upea, komea ja herttaisen näköinen hevonen olikaan! Aamukahvi jäi siltä seisomalta jäähtymään, kun nappasin puhelimen käteeni ja soitin heti hevosista. Tunnin kuluttua olin sopinut jo tutustumiskäynnin Mörkövaaraan. Surmaksi kutsuttu hamppuharja lumosi minut täysin lempeällä katseella, upealla ulkokuorella, eikä kilpailuhistoria ollut lainkaan paha. Hevosella oltiin kilpailtu jo tarvittavat määrät, saisin nyt keskittyä vain kasvattamiseen ja hömpöttelyyn. Jäin innoissani odottamaan Surman tapaamista!

Surma ei ole kauhean orimainen luonteeltaan. Se on enemmän rauhaa rakastava kuin aktiivinen touhottaja. Tarhasta se tulee vihellyksestä portille, valmiita tekemään töitä tai mikä olisi vielä parempi vaihtoehto, syömään! Aamulla Surma odottaa malttamattomana aamuruokaa. Se pyörii karsinassa ja joskus kaaputtaa jalallaan lattiaa. Häntä ei saa unohtaa! Kun masu on saatu täyteen, Surma lähtee mielellään ulkoilemaan. Vaikka ulos on kova kiire, Surma kävelee tai steppailee taluttajan vieressä ilman, että naru kiristyy. Kun hoitaja päästää hevosen irti, se sinkoaa iloiseen pukkilaukkaan ja tarkastaa reviirinsä tilanteen. Hän rakastaa omaa rauhaa, eikä siedä kuin tammoja omaan tarhaansa. Muista oreista Surma on syytä pitää kaukana. Hoitaessa seisoo rauhallisesti aloillaan ja odottaa, koska pääsee töihin. Surma on varsin helppo ja huoleton kaveri. Sen pystyy lastaamaan hyvin ja kaviot antaa hoitaa nätisti.

Ratsuna Surma on vähän erilainen kuin hoitaessa. Liian useat lepopäivät kerryttävät painetta ja sen ratsastaja tulee huomaamaan. Joskus sitä on vaikea saada keskittymään ja lopettaa turhaa kouhotusta. Kouluratsuna Surma on osaava ja taitava, tosin ei helppo ratsastettava. Vaikka vauhtia olisi paljon, ohjissa ei saa roikkua, se pahentaa tilannetta. Ratsastajan täytyy osata käyttää istuntaa ja omaa kroppaansa hyvin hyödyksi. Ulko-ohjan tuki pitää paketin kasassa ja hevonen täytyy saada hyvin läpiratsastettua ja tulemaan avuille. Kun Surman saa heräteltyä ja herkistettyä, sitä on ihana ratsastaa. Avot ja sulut sujuvat kuin vettä vain, eikä laukan vaihdot ja vastalaukat tuota ongelmia. Ratsastajan tulee olla päättäväinen ja määrätietoinen.

Maastoesteillä vauhti on kova sana, siinä ei auta kuin ratsastajan pysyä kyydissä ja toivoa parasta. Heikkopäät eivät satulassa pärjää. Ratsastajan täytyy tietää ratsunsa touhut ja osattava puhaltaa yhteen hiileen. Surma on rohkea, eikä mikään ole saanut sitä säpsymään. Vaikka vauhtia on paljon, ratsastajan tulee osata tarkasti ennakoida esteen lähestyminen ja tarvittaessa saada vauhti tippumaan alas - ei ohjasta kiskoen. Vesiesteille Surma menee hyvällä mielellä.

Kentällä näkyvät esteet aiheuttavat jännittävää kutkutusta. Ratsastajan täytyy saada hevonen läpiratsastettua hyvin ja varmistua siitä, että eläin on todellakin kuulolla. Muuten esteille mennään sellaisella vauhdilla ja ryminällä, että heikompaa voi hirvittää. Surma täytyy saada rauhoitettua ennen suoritusta. Yleensä koulukiemurat, avot ja sulut helpottavat jännitystä. Eteen ei tarvitse ratsastaa mutta tempo täytyy saada pysymään tasaisena. Pitkillä välimatkoilla esteille Surmaa voi kehottaa eteenpäin ja antaa hevosen laukata kunnon pitkää laukkaa. Sarjoille hyvin ottaa kiinni. Surmalla on hyvä hyppytekniikka ja se osaa pelastaa täpärän tilanteen myös itse. Takaosasta löytyy potkua ja hypätessään Surma nostaa takajalat hyvin allensa.

Valjakkoajo on tuonut vaihtelua arkeen. Aluksi koulutuksen alkuvaiheilla kaikki näytti toivottomalta. Ihan kuin olisi vuosikasta ravurinalkua yrittänyt saada kulkemaan kärryn edessä, ilman taluttajaa, suoraa raviradalla. Hiljalleen Surma tajusi idean ja osasi rentoutua. Kun se välähdys tapahtui, Surmasta on tullut yksi tallin suosituimmista ajohevosista. Sen kanssa voi lähteä torille ajeluttamaan lapsia, nauttia reestä umpihangessa tai haastaa itsensä ja hevosen vaativissa valjakkoajoluokissa. Surma on yllättävän notkea ja ketterä. Se keskittyy työhönsä ja kuuntelee tarkasti ohjastajaansa. Meillä on tällä hetkellä niin hyvä tiimi, että Surman kanssa voi osallistua hankalempiikin ajoluokkiin. Ei jää työ kiinni notkeudesta, vauhdista tai tarkkuudesta.

Sukutaulu

i. Huvin Mustasurmash, klm, 156cm
VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I, ERJ-I
ii. Hallan Peikkosh, tprt, 158cm
Ch, KTK-II, ERJ-II, SLA-I
iii. Hallan Hermanni
iie. Pirpaliina
ie. Mustaherukkash, m, 153cm
Ch, KTK-II
iei. Sotaherra
iee. Mustamarja
e. Hui Hyydykesh, rt, 158cm
VIR MVA Ch, KTK-II, ERJ-I, SLA-I
ei. Hämyhallash, trt, 155cm
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-III, SLA-I
eii. Vääpeli
eie. Hämymuisto
ee. Voi Viinerish, vrt, 154cm
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I
eei. Komiampi
eee. Kahvi et Pulla

Jälkeläiset

Varsa Syntymäaika Vanhempi Omistaja Muuta
o. Hornanhovin Sielunsieppaaja 16.02.2020 Snillin Huntukeisarinna Hornanhovi

Kilpailukalenteri

NJ-näyttelyt

17.02.2018: Pirunkorpi - irtoSERT -- pt. Lissu T.
24.02.2018: Ruusupelto - irtoSERT -- pt. Vibaja
01.03.2018: Ruusupelto - MVA-SERT, BIS4 -- pt. vaapu.
31.01.2019: Susiraja - irtoSERT -- pt. Lissu T.
28.06.2019: Adina - MVA-SERT, BIS1 -- pt. Jannica

Arvonimet

  • VIR MVA Ch- arvonimi myönnetty 11/2019
  • Suomenhevosten KTK 5/2018 - KTK-II -- 19+19+18+18=74p.
  • ERJ:n laatuarvostelu 8/2020 - ERJ-I -- 7+40+25+20+15=107p.
  • KRJ:n laatuarvostelu 2/2021 - KRJ-I -- 8,5+40+25+20+15=108,5p.
ERJ:n esteratsastuskilpailut (42)
12.02.2018: Raatteen Sh - 100cm -- 1/30
18.02.2018: Raatteen Sh - 100cm -- 4/30
01.03.2018: Hengenvaara - 100cm -- 10/100
01.03.2018: Abgelegenheit - 100cm -- 1/30
02.03.2018: Vuorna - 100cm -- 3/30
03.03.2018: Vuorna - 100cm -- 1/30
04.03.2018: Vuorna - 100cm -- 4/30
04.03.2018: Raatteen Sh - 100cm -- 4/30
04.03.2018: Hengenvaara - 100cm -- 4/100
05.03.2018: Vuorna - 100cm -- 2/30
06.03.2018: Avskild Stuteri - 100cm -- 1/30
07.03.2018: Abgelegenheit - 100cm -- 3/30
08.03.2018: Avskild Stuteri - 100cm -- 2/30
09.03.2018: Avskild Stuteri - 100cm -- 2/30
09.03.2018: Hengenvaara - 100cm -- 2/100
09.03.2018: Raatteen Sh - 100cm -- 3/30
12.03.2018: Mörkövaara - 100cm -- 3/30
12.03.2018: Avskild - 100cm -- 2/30
12.03.2018: Syrjän Rt - 100cm -- 2/30
12.03.2018: Abgelegenheit - 100cm -- 4/30
13.03.2018: Abgelegenheit - 100cm -- 5/30
13.03.2018: Avskild - 100cm -- 5/30
15.03.2018: Mörkövaara - 100cm -- 3/30
16.03.2018: Avskild Stuteri - 100cm -- 4/30
12.05.2018: Kaihovaara - 100cm -- 4/50
13.05.2018: Duán Stable - 100cm -- 6/50
14.05.2018: Kaihovaara - 100cm -- 1/50
14.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 1/30
15.05.2018: Kaihovaara - 100cm -- 5/50
16.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 3/30
16.05.2018: Kaihovaara - 100cm -- 6/50
19.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 2/30
20.05.2018: Duán Stable - 100cm -- 7/50
20.05.2018: Duán Stable - 100cm -- 3/50
22.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 2/30
23.05.2018: Kaihovaara - 100cm -- 7/50
24.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 3/30
28.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 4/30
29.05.2018: Kaihovaara - 100cm -- 6/50
30.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 1/30
30.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 2/30
31.05.2018: Cefnmoor - 100cm -- 1/30
KRJ:n kouluratsastuskilpailut (40)
04.03.2018: Dashner - He A -- 3/30
08.03.2018: Syndur - He A -- 2/30
08.03.2018: Dashner - He A -- 2/30
09.03.2018: Dashner - He A -- 2/30
09.03.2018: Vaahterapolku - He A -- 3/30
11.03.2018: Syrjän RT - He A -- 4/30
12.03.2018: Syrjän RT - He A -- 3/30
12.03.2018: Dashner - He A -- 2/30
13.03.2018: Syndur - He A -- 4/30
14.03.2018: Syndur - He A -- 3/30
16.03.2018: Dashner - He A -- 2/30
17.03.2018: Syndur - He A -- 2/30
18.03.2018: Syndur - He A -- 4/30
19.03.2018: Syrjän RT - He A -- 5/30
19.03.2018: Vaahterapolku - He A -- 3/30
19.03.2018: Edelsten Ponies - He A -- 1/40
20.03.2018: Vaahterapolku - He A -- 5/30
22.03.2018: Edelsten Ponies - He A -- 5/40
01.06.2018: Lorun Sh - He A -- 1/30
01.06.2018: Syndur - He A -- 3/30
02.06.2018: Syndur - He A -- 5/30
03.06.2018: Escorant - He A -- 5/30
02.06.2018: Koistila - He A -- 3/30
01.06.2018: Jeili - He A -- 4/30
03.06.2018: Rósgarður - He A -- 4/30
04.06.2018: Rósgarður - He A -- 4/30
04.06.2018: Winterhold - He A -- 2/30
04.06.2018: Escorant - He A -- 1/30
05.06.2018: Koistila - He A -- 5/30
07.06.2018: Escorant - He A -- 4/30
08.06.2018: Rósgarður - He A -- 3/30
09.06.2018: Escorant - He A -- 3/30
09.06.2018: Jeili - He A -- 5/30
10.06.2018: Escorant - He A -- 2/30
05.07.2018: Haavelaakso - He A -- 4/30
06.07.2018: Haavelaakso - He A -- 1/30
11.07.2018: Haavelaakso - He A -- 3/30
22.07.2018: Haavelaakso - He A -- 1/30
30.07.2018: Haavelaakso - He A -- 4/30

Päiväkirja

☆ Estevalmennus

"Purista pohkeet kiinni ja nojaa eteenpäin!"
Maneesista kantautui tuttuja ääniä, kun valmentajani Saila oli saapunut paikalle valmentamaan minua ja Surmaa. Ori oli varsin vauhdikkaalla päällä ja töitä sai tehdä tosissaan. Alkuveryttely sujui miten sujui. Koulukiemuroilla yritin epätoivoisesti saada virtaa pursuavan hevosen jotenkin hallintaani. Silläaikaa Saila rakensi kentälle muutaman esteen. Yli puolet tunnista oli jo kulunut, emmekä olleet päässyt hyppäämään yhtäkään estettä. Ori narskutteli kuolaimia ja laukkasi intopiukassa kaviouraa eteenpäin. Minä yritin koko kehollani saada eläintä rauhoiteltua. Kun lopulta sain Surman sopivan rauhalliseen tilaan, lähdimme ylittämään ensimmäistä estettä. Este oli perus pystyeste 80cm korkuinen. Kaikki meni erittäin hyvin, kunnes viimeiset askeleet Surma harppasi sellaiset spurtit, että este ylitettiin jäätävässä loikassa! Ihme kyllä pysyin satulassa vaikka tasapaino horjahti vasemmalle pahasti ja toinen jalustin irtosi! Ei muutakuin takasin ruotuun ja ympyrälle tekeen taivutuksia ja asetuksia. Uusi yritys, keskityin tarkkaan ja puristin pohkeet ja reidet kiinni ja hain käsijarrua ja malttia. Surma ylitti esteen hyvin ja askeleetkin menivät lähes täydellisesti kohdilleen. Tämän hevosen kohdalla välillä kiukuttaa, kun se on niin uskomattoman taitava, mutta joskus on semmosia kurapäiviä, ettei mikään tunnu sujuvan... Surma on saanut olla liian vähäisellä liikunnalla ja sen näkee. Siirryimme sarjalle. Saila piti minulle palopuheen, ennen esteelle lähtöä. Ulkopidätteet menivät hyvin läpi, tempo oli nyt hyvä ja hevonen kuulolla. Surma suoritti kolmen sarjan loistavasti! Taputin hevosta kaulalle ja itsellänikin tuli paljon vapautuneempi olo, kun sain hevosen toimimaan.

Saila halusi vielä testata meitä kunnolla ja hän teki leikkimielisen vesiesteen. Kun Surman saa sopivaan flow-tilaan, sen kanssa on mahtavaa työskennellä ja sitä on myös upea seurata. Poweria löytyy takaosasta niin paljon, ettei esteiden ylitys jää voimasta kiinni. Vesiesteet ovat olleet aikoinaan Surmalle vaikeita, ehkä siksi Saila haluisi vielä päästä näkemään meidän kehityksen. Veden sijasta esteen jälkeen oli sininen pressu. Näin olimme aikaisemminkin harjoittelleet vesiestettä. Lähdin kentän toisesta päästä liikkeelle. Pidätin ulko-ohjalla ja istuin satulassa. Hevonen laukkasi nättiä pyörivää ja koottua laukkaa. Samassa kun Surma tajusi, että nyt ei harjoittella koulua vaan edessä oli suuri koitos, Surma ampaisi käännöksen jälkeen täyttä kyytiä kohti estettä. Kaikki pidätteet hävisivät sen tuntoaisteista ja minulle ei jäänyt vaihtoehtoa, kuin istua kyydissä ja toivoa parasta. Saila katsoi menoamme kauhuissaan. Este kyllä ylitettiin todella pitkällä loikalla, mutta lähestyminen olisi voinut olla hallittua, eikä päätöntä sinkoilua. Puhaltelin hetken, ennen kun lähdin kokeilemaan uudestaan. Toinen kerta meni paljon paremmin! Vaikkakin esteen jälkeen Surma heitti iloisen pukin, joka sai tasapainoni taas horjahtamaan että tömähdin sään päälle. Auts! Vielä kolmaskerta, jos toden sanoo. Se sujui hyvin ja maltillisesti, tähän on siis hyvä päättää tämä valmennus. Teimme loppuveryttelyn omatoimisesti, kun Saila purkasi esteitä.


☆ Maastoretki

Kevät on tuonut paljon lisää energiaa ja enemmän motivaatiota tähän työhön. Halusin piristää tallityttöjä ja järjestin meille aikaa lähteä porukalla maastoilemaan, ihanan raikkaaseen kevään aurinoisena aamupäivänä. Hevoset oli jaettu eilen illalla ja tallissa kävi iloinen pulina ja tohina. Otin oman uljaan ratsuni käytävälle harjattavaksi. Myös Surma on kaivannut vaihtelua perus harjoittelulle ja sen takia halusin valita Surman. Yleisesti kun Surma on rohkea ja varma maastoratsu, se on erittäin hyvä johtohevonen tähän tehtävään. Ori hamuili paidan helmaani, kerjäten herkkuja, mitä minulla oli aina taskun pullollaan. Muistan, kun Saila aina torui minua, että kädestä ei saa herkkuja antaa. Minulle se on ollut täysin mahdotonta! Ehkä sen takia hevoset tietävät minut ja minun herkut taskuista ja joudun sen takia ostamaan usein uusia takkeja ja housuja, kun hevoset saa taskut revittyä...

Kahvit reppuun ja kaikki oli valmista! Talutimme hevoset ulos ja nousimme ratsaille. Eikä retki voinut alkaa ilman sattumia. Riina oli unohtanut kiristää satulavyön ja hänen nuori ori oli tilannetta säikähtänyt, kun Riina oli kaatunut satulan valahdettua. Ei siinä auttanut, kuin laskeutua satulasta ja alkaa metsästämään preerian villihevosta, joksika hän itseään varmasti luuli. Puolituntia siinä kului, mutta nyt oli kaikki turvallisesti ratsailla ja retki voisi alkaa. Olin suunnitellut reitin, joka kesti kaksi tuntia kävellen. Perillä oli laavu, missä oli tarkoitus paistaa vähän makkaraa ja juoda lämpöistä kahvia.

Lähdetään! Ohjasin ratsuni jonon kärkeen ja matka alkoi. Tyyneen rauhallisena hevoset askelsivat eteenpäin, ratsastajat vaikuttivat iloisilta ja naurua riitti. Surma kulki kokoajan korvat hörössä, sen olemuksesta pystyi aistimaan, että touhu oli varsin mieluista. Aurinko paistoi, pieni kevyt pakkanen tuntui kasvoilla ja varpaissa. Linnut visersivät ja hanki natisi allamme. Edessä tuli suuri pelto vastaan. Olin matkalla pohtinut, uskalletaankko lähteä kokeilemaan laukkaa vai tapahtuuko fiasco. Pysäytin Surman pellon reunaan ja haastattelin tallityttöjä, uskaltavatko kokeilla laukkaamista. Kaikki vastasivat kuin yhteen ääneen, kyllä! Se on sitten menoa! Kehotin Surman laukkaan ja muut lähtivät perässä. Ei siinä mennyt kuin muutama sekunti, kun kahdeksan ratsukkoa laukkasivat pellolla vieritysten leikkimielisen laukkakilpailun merkeissä. Hevoset pistivät kaikki peliin. Surma laukkasi korvat visusti niskaan painautuneena, vain lumi pöllysi takanamme. Hankea oli jonkin verran, joten tämä pätkä tulee viemään sen vähäisenkin ylimääräisen energian hevosista. Loppu häämötti ja aloimme himmaamaan ratsujamme. Voi veljet se oli kivaa! Eikä sattunut ja tapahtunut mitään!

Matka jatkui rauhallisesti kävellen, muutama ravipätkä oli välissä, kunnes olimme perillä laavulla. Hevosille oli otettu mukaan riimut ja narut. Sidoimme hevoset kiinni puihin ja tolppiin ja istahdimme nuotion äärelle. Tämä oli todella positiivinen kokemus, se lähensi talliväkeä ja saimme viettää laatuaikaa yhdessä. Hevoset näyttivät tyytyväisiltä. Istuimme laavulla melkein muutaman tunnin, kunnes lähdimme takaisin tallia kohti. Retki oli onnistunut ja ihanaa vaihtelua perus arkeen!